Tässä yhteenvedossa esitetään Pihlaisten kylän (Kivennapa) väestö 1800-luvulla. Tietolähteenä on käytetty etupäässä kirkonkirjoja.
Asukkaat esitetään esiintymisjärjestyksessä siten, että saman sukunimen omaavat ovat aina yhtenä ryhmänä. Luvussa 3 esitetään kirkonkirjatietojen valossa uusia Pihlaisten kylän asukkaita. Lopuksi luvussa 4 esitetään joukko henkilöitä, joiden sukunimi ei ole tiedossa.
Pietari Harsian nimi esiintyy maakirjassa 1707. Harsian suvun viimeinen miespuolinen henkilö on asunut Pihlaisissa 1670-luvulla.
Erkki Varvas mainitaan vielä vuoden 1673 henkikirjassa. Juho on asunut Pihlaisten tilaa n:o 1 (maakirja 1685; 3. tila 1697) ja Erkki tilaa n:o 5 (maakirja 1685; 6. tila 1697). Juhon poika Tapani on perinyt isältään tilan n:o 1 (maakirja 1685). Ensimmäinen maininta Tapanista on vuodelta 1685.
Antti Varpaan pka Heikki mainitaan ensi kerran vuonna 1659. Heikki vaimoineen mainitaan viimeisen kerran vuonna 1667.
Viimeinen henkikirjatieto Varpaista on siis vuodelta 1673 (Erkki Varvas <= Pekka <= Juho). Näin Varvas-suku esiintyy Pihlaisissa vuosina 1614-1673.
Antti Smedh ja vaimonsa Ingeborg mainitaan vuonna 1657.
Vuonna 1673 mainitaan Erkki Ruponen vaimoineen.
Matti Heikinp Kirjavainen ja vaimonsa saapuvat Pihlaisiin ennen vuotta 1680 Sikiälästä, jossa hän on asunut vielä vuonna 1673. Myös Matin veljet Juho (+ vaimonsa) ja Erkki mainitaan vuonna 1680. Matti mainitaan viimeisen kerran vuonna 1708 ja vaimonsa vuonna 1705. Matin Heikki-poika mainitaan ensi kerran vuonna 1701.
Juho-veljeä ei mainita vuoden 1688 tiedoissa, mutta seuraavassa lähteessä vuodelta 1693 hänet ja vaimonsa on mainittu Matti-veljen jälkeen. Viimeinen tieto Juhosta on vuodelta 1701, jonka jälkeen hän muuttaa perheineen Kurkelaan (asettuu asumaan vuonna 1702).
Tuomas-veli (Heikinp) vaimoineen (Maria Pertuntr) mainitaan ensi kerran vuonna 1688. Viimeinen maininta heistä on vuodelta 1723, jolloin molempien iäksi on mainittu 70 vuotta.
Joonas-veli (Heikinp) on ratsastaja. Hänet mainitaan ensi kerran vuonna 1688, jolloin Joonas itse on poissa, mutta vaimo asuu Pihlaisissa. Joonas itse mainitaan asukkaana vuonna 1701, jolloin he molemmat mainitaan siellä viimeisen kerran.
Pietari 'Pekka'-veli (Heikinp) mainitaan ensi kerran vuonna 1688. Vuonna 1693 hänellä on vaimo. Vaimoa ei mainita enää vuoden 1697 tiedoissa, jolloin Pietari mainitaan viimeisen kerran.
Sipi (Heikinp) Kirjavainen ja vaimonsa mainitaan ensi kerran vuonna 1688. Viimeinen kirjaus heistä on vuodelta 1694.
Kirjavaiset asettuivat asumaan Pihlaisiin. Tässä yhteydessä ei esitetä Kirjavaisten osuutta 1700-luvulla. Todetaan vain, että Kirjavaisten suku oli Pihlaisissa suurin.
Luutnantti Burghausen mainitaan Pihlaisten 1. tilan omistajana vuoden 1688 henkikirjassa (siis Patkulin jälkeen). Hän tuskin on itse asunut Pihlaisissa.
Talollinen (lampuoti) Matti Äikäs ja vaimonsa, sekä heidän poikansa Tuomas vaimoineen asuvat Burghausenin tilalla vuonna 1688.
Ensimmäinen maininta Iivosista on vuodelta 1688. Tuolloin Pihlaisissa asuu Yrjö Markunpoika vaimoineen. Myös Yrjön äiti (leski) mainitaan. Vuonna 1693 mainitaan myös Yrjön veljet Heikki + vmo, Matin vmo ja Markus. Heikki vaimoineen mainitaan viimeisen kerran vuoden 1708 henkikirjassa. Heikin Paavali-poika mainitaan vuosina 1707 ja 1708. Yrjö mainitaan viimeisen kerran vuonna 1694 ja vaimonsa 1697. Markus on sotilas. Hänet mainitaan viimeisen kerran 1697. Nuorin veli Juho mainitaan vuonna 1697.
Antti Matinpoika (60 v) ja vaimonsa Anna Matintr (60 v) sekä heidän Anna tyttärensä (15 v) on mainittu vuoden 1723 maakirjassa.
Iivoset muuttivat Pihlaisiin Rantakylässä.
Antti Matinpoika kuolee v 1738. Hänet on tilallinen (RK 1732/44). Tilan nimenä on tässä kohdassa käytetty nimeä 'Kallinen'. Antin vaimona on Anna Juhontr. Lapsista on mainittu Paavo Antinpoika (1717-1743) ja vaimonsa Ristiina Klementintr Pirinen (1711-1776). Samassa taloudessa asuvat myös aputyttö Helena Heikintr ja Matti Matinp Kallinen (ks. Kalliset).
Nimismies Yrjö Iisakinpoika mainitaan ensi kerran yhteenvedossa vuosilta 1688-1692. Hän asuu Pihlaisissa vaimonsa kanssa vuonna 1693, Pihlaisten 1. tilalla. Hänen taloudessaan asuvat myös renki Yrjö Laurinp perheineen, Matti Pekanp perheineen sekä naiseläjä Heikki Antinpojan vaimo.
Lauri Riikonen ja vaimonsa sekä Laurin sisar Anna Matintr sekä veli Kalle Matinp asuvat Pihlaisissa vuosina 1693-1697. Tila mainitaan autiona vuoden 1697 maakirjassa.
Kihlakunnan kirjuri Juho Falkman vaimoineen asuu Pihlaisissa vuosina 1694-1702. Hänen taloudessaan asuu mm renki Lauri perheineen sekä piika Kaisa. Vuoden 1697 maakirjassa mainitaan Heikki Falk Pihlaisten 4. tilan isäntänä (tila ollut aikaisemmin korpraali Pekka Yrjönpojalla ja sitä ennen Mikko Varpaalla). SK mainitsee Heikin olevan Erkinpoika ja vaimonsa Kaisa Antintytär (k. 1737). Lisäksi SK mainitsee kirjuri Juhon olevan Heikin pojan.
Kalle Matinp Susi mainitaan ensi kerran vuonna 1697. Tuolloin hänen kanssaan asuvat äiti ja vävy Heikki Rekonpoika vaimoineen (Kallen tytär). Viimeinen tieto Kallesta ja Heikki-vävyn vaimosta on vuodelta 1708. Heikin tiedot päättyvät vuonna 1702.
Huom: SK mainitsee Kallen vaimoksi Marian. Tämä Maria Yrjöntr (1696-1758) mainitaan leskenä Pihlaisissa vuoden 1732 rippikirjassa (s. 128). Mielestäni vuodet eivät täsmää.
Vuoden 1697 maakirjassa mainitaan Lauri Suden autio-tila.
Matti Karhi ja vaimonsa mainitaan ensi kerran vuonna 1701. Vuonna 1702 hänet mainitaan renkinä. Sen jälkeen ei Karhista ole tietoja.
Eskel 'Esko' Vanonen ja vaimonsa on mainittu vuoden 1732 henkikirjassa. Esko Martinp Vanonen (1696-1754) asuu vaimonsa Anna Matintr Kirjavaisen (1700-1767) kanssa itsellisinä Pihlaisissa (RK 1732/127). Heidän Sofia-tytär on myös mainittu. Esko on tullut Pihlaisiin Kukonmäeltä. Esko ja Anna saavat ainakin 4 lasta. Heistä Pekka-poika avioituu Anna Yrjöntr Suden kanssa. Heille syntyy 6 lasta.
Heikki Siterlain (1714-1786) tulee Voipialasta vävyksi Kirjavaisille avioituessaan 30.11.1740 Susanna Heikintrn (1721-1782) kanssa. He asuvat Susannan isän Heikin tilalla (Pihlaisten 1. tila). Heille syntyy 7 lasta, joista Tuomas-poika (1753-1808) avioituu ensin Maria Jangerin (1756-1782) ja sitten Maria Hirvosen (1759-1789) kanssa. Tuomas saa kaikkiaan 4 lasta, joista Anna-tytär avioituu. Näin Siterlain-nimi katoaa Pihlaisista. Tyttärien kautta suku jatkuu muualla.
Lauri Matinp Hajanen (1702-1777) on mainittu itsellisenä (RK1732/127). Hänen 1. vmo Eeva Ristontr (1703-1733) ja 2. vmo Reetta Sakarintr Tulokas (1717-1769) Haapalasta ovat myös mainitut.
Juho Sipinp Ilonen (1710-1739) asuu itsellisenä Pihlaisissa (RK1732/128) vaimonsa Riitta Antintyttären (1713-1761) kanssa.
Matti Matinp Kallinen saapuu Muolaasta puuskaksi Pihlaisiin Iivosen tilalle (ks Iivoset) avioituessaan 24.4.1743 Ristiina Pirisen kanssa. Ristiinan 1. puoliso Paavo Iivonen oli kuollut hetkeä aikaisemmin.
Reko Rekonp Kanninen (1695-1743) asuu itsellisenä Pihlaisissa (RK1732/127) vaimonsa Kaarina Matintyttären (1685-1744) kanssa.
Juho Yrjönp Kauppinen (1723-1784) asuu itsellisenä Pihlaisissa (RK 1732/128) vaimonsa Maria Matintr Kirjavaisen (1722-1767) kanssa. Heidät on vihitty Tapaninpäivänä 1739, molemmat Pihlaisista. Mistä Juho on tullut Pihlaisiin, on epäselvää. Juho ja Maria saivat 9 lasta. Petteri-poika (1746-1784) avioitui Maria Nokkosen kanssa, mutta he eivät nähtävästi saaneet lapsia, joten Kauppisen-nimi päättyi Pihlaisissa vuonna 1784. Tyttärien kautta suku jatkui muualla.
Lavoset asuivat itsellisinä Pihlaisissa 1730-luvulla (RK 1732/127 ja 128). Ensin mainitaan Kalle Laurinp Lavonen (1690-1758) ja vaimonsa Lastikka Simontr (1707-1758). Heidän jälkeensä tulee Kalle-poika, joka on vihitty 13.2.1737 Anna Tapanintrn (Pihlaisista, kenen tytär ?) kanssa.
Sipi Heikinp Lavonen (1717-1764) asuu itsellisenä vaimonsa Kaarina Pietarintrn (-1733) kanssa. Myös Sipin äiti Maria Erkintr (k. 1738) on mainittu.
Yrjö Matinp Mentu (1671-1750) asuu itsellisenä (RK 1732/127) Pihlaisissa vaimonsa Maria Laurintrn (1685-1744) kanssa. Yrjö avioituu (1746) uudestaan Polvenselältä kotoisin olevan Mari Matintrn kanssa.
Matti Yrjönp Mentu (1701-1763) asuu itsellisenä Pihlaisissa (RK 1732/128). Hän avioituu 28.12.1742 Inkilästä Liisa Juhontr:n kanssa.
Risto Antinp Kaasonen asuu itsellisenä Pihlaisissa (RK 1732/128). Hän avioituu 1737 Sohvi Matintrn kanssa. Riston äiti Kaarina Samuelintr on myös mainittu.
Matti Heikinp Pukari (k. 1744) ja vaimonsa Mari Sipintr (k. 1748) asuvat itsellisinä Pihlaisissa (RK 1732/128).
Risto Pekanpoika Pukki (k. 1752) ja vaimonsa Maria Sipintr (1707-1773) asuvat itsellisinä Pihlaisissa (RK 1732/128).
Mikko Yrjönp Töllinen (1679-1749) ja vaimonsa Sissa Matintr (1700-1735) asuvat itsellisinä Pihlaisissa (RK 1732/128). Hänen toinen vaimonsa (vih 1736) on Kaisa Samuelintr (1686-1759). Heidän lapsensa Juho ja Matti ovat myös mainitut, samoin Mikon äiti Kaarina Juhontr (1665-1745).
Yrjö Kääpä (k. 1743 ?) asuu itsellisenä Pihlaisissa (RK 1732/128).
Joonas Muinonen (1713-1768) saapuu Kekrolasta puuskaksi Kirjavaisille avioituessaan Juho Tuomaanp Kirjavaisen (169x-1742) lesken Reetta Kouhian (1712-1766) kanssa. Joonas asuu vaimonsa kanssa yhtiömiehenä Tuomas Matinp Kirjavaisen tilalla.
Mikko Kukkonen avioituu 24.4.1752 Maria Matintr kanssa.
Matti Jaakonp Nokkonen (1719-1787) saapuu Raivolasta vävyksi Pihlaisiin avioituessaan 28.12.1742 Valpuri Mikontr Kirjavaisen (1723-1780) kanssa. He asuvat yhtiömiehenä Jooseppi Mikonp Kirjavaisen tilalla.
Erkki Hiiri (1737-1795) on tullut Kekrolasta puuskaksi Kirjavaisille avioituessaan 6.7.1760 Joonas Juhonp Kirjavaisen (1735-1758) lesken Kaarina Suutarin (1733-1800) kanssa.
Heikki Murtonen (1755-1794) saapui v 1771 Muolaan Punnuksesta Pihlaisiin vaimonsa Kaarina Henttisen (-1819) kanssa.