1500-luku Kivennavalla

Kivennapa
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tapahtumia, joilla on ollut vaikutusta kivennappoisten elämässä.

1521 Kustaa Vaasa valittiin Ruotsin valtionhoitajaksi.


1523 Kustaa I Vaasa nousi Ruotsin kuninkaaksi. Ruotsi irrottautui Kalmarin unionista.


1539 - 1561Kivennavan pitäjän nimenä oli Hanttula


1542 Kuningas Kustaa Vaasa julisti kaikki "asumattomat erämaat Jumalan, kuninkaan ja kruunun omaisuudeksi”. Näissä erämaissahan kyllä asuttiin, mutta ei vielä maksettu veroja kuninkaalle.


1553 Kustaa Vaasa lupasi määräaikaisen verovapauden Riitamaalle muuttaville talonpojille. Venäläiset pitivät tätä provokaationa.


1555-1557 Kustaa Vaasan sota.


1555 Joutselän taistelu käytiin 11.3.1555 Ruotsin ja Venäjän välisen sodan (1555-1557) alkuvaiheessa kts Wikipedia. Ruotsalaista (suomalaista) 500 sotilaan joukkoa johti Juho Maununpoika.


1556 Venäläisten suurhyökkäys Kivennavalle.


1570 Pitkäviha eli 25-vuotinen sota Ruotsin ja Venäjän välillä alkoi 1570 ja kesti vuoteen 1595, jolloin Täyssinässä sovittiin rauha.


1571 Venäläiset hävittivät Kivennapaa heti sodan alussa. 265 poltettua ja 76 autiota taloa, yhteensä 72% talokannasta.


1577 Ruotsin hyökkäysvaiheen aikana autioluetteloon merkittyjen talojen määrä nousi huimasti koko Äyräpään kihlakunnan alueella. Kivennavalla tilanne oli synkin (70%). Kivennapa siis tyhjeni.


1580 Ruotsi valloitti Käkisalmen.


1584 Venäjän ensimmäisen tsaarin Iivana Julman kuolema aloitti Venäjällä sisällissotien kauden.


1595 Täyssinän rauha Ruotsin ja Venäjän välillä päätti pitkänvihan.


1597 Vielä kaksi vuotta rauhansopimuksen jälkeen maakirjaan kirjattiin Kivennavalle taloista 58% (287) täysin autioksi. Kivennavan väestö ja sukunimet ovat suurelta osin vaihtuneet seuraavalle vuosisadalle tultaessa.


Etusivu Ennen 1300-lukua 1300-luku 1400-luku 1500-luku 1600-luku 1700-luku 1800-luku 1900-luku