1700-luku Kivennavalla
1700–1721: Isoviha eli Suuri Pohjan sota käytiin Venäjän ja Ruotsin kesken vuosina 1700-1721. Sota päättyi Haminan rauhaan 1721.
1703: Ruotsalaiset menettivät Nevanlinnan. Pietarin kaupunki perustettiin. Isonvihan ensimmäiset taistelut Kannaksella Kivennavan Lipolassa maaliskuussa ja Joutselässä heinäkuussa.
1710: Venäläiset valtasivat Viipurin huhtikuussa ja Käkisalmen syyskuussa.
1714: Venäläiset rakensivat Kivennavalle Suomenlahden ja Siestarjärven väliselle kannakselle Systerbäckin asetehtaan.
1715: Sota runteli Kivennapaa pahasti. 'Verotaloja' vuonna 1715 oli pitäjässä 25 taloa, mikä on vain 18% 1600-luvun lopun veroa maksaneesta taloluvusta.
1721: Uudenkaupungin rauhassa Ruotsi menetti Käkisalmen läänin ja Inkerin sekä Baltian Venäjälle. Samassa yhteydessä myös Kivennapa siirtyi ensi kerran Venäjän hallinnon alle.
1723: Kivennavalta annettiin lahjoitusmaana Viipurin komendantti Matvei Nejeloville, 18 kylää, 25 taloa. Nejelov kuoli samana vuonna ja Kivennapa päätyi kokonaisuudessaan hovikanslialle Systerbäckin asetehtaan alaisena.
1726: Uusi ristikirkko entisen paikalle ns. Hanskasuonmäelle.
1728: Verorevisio määritteli tulevat veroperusteet. Verotustapa jäi entiselleen. Lähes kaikki tilat olivat kruununtiloja. Autioitumisen vuoksi perintötiloja oli Kivennavalla vain seitsemän.
1741: Kivennapa lahjoitettiin ikuiseksi perinnölliseksi omaisuudeksi ylihovimarsalkka Dimitri Shepeleville. Shepelevin hovi sijaitsi Lintulassa.
1741–1743 Pikkuviha
1743: Turun rauha päätti ns. Hattujen sodan. Rauhassa Ruotsi menetti Venäjälle Kymijoen itäpuoliset alueet.
1756: Uusi kirkkorakennus Hanskasuonmäelle.
1759: Kivennavan omistajanvaihdos sai hallitsijan vahvistuksen. Shepelev oli testamentannut Kivennavan velkasaatavista Peter ja Marfa Suvaloville.
1762: Suvalovien poika Andrei Suvalov myi Kivennavan sedälleen Ivan Suvaloville 45000 ruplalla.
1768: Ivan Suvalov myi Kivennavan Pällilän hovin omistajalle Peter Tsernysheville. Kaupan jälkeen Muolaan-Kivennavan donaatio oli samaa kokoluokkaa kuin Vanhan Suomen pinta-alaltaan suurin Salmin donaatio.
1780: Kivennapa ensin kreivi Ivan Soltikoville. Kivennapa periytyi edelleen Soltikovin perillisille, joilta Venäjän kruunu osti sen samana vuonna Systerbäckin asetehtaan alaisuuteen.
1798: Senaatti päätti Vanhan Suomen lahjoitusmaiden olevan aatelin omaisuutta ja talonpoikien muutto-oikeus kiellettiin. Lahjoitusmaaisäntä sai luvan korottaa vapaasti talonpoikien veroja.
| Etusivu | Ennen 1300-lukua | 1300-luku | 1400-luku | 1500-luku | 1600-luku | 1700-luku | 1800-luku | 1900-luku |
