1700-luku Kivennavalla

Kivennapa
Loikkaa: valikkoon, hakuun



1700–1721: Isoviha eli Suuri Pohjan sota käytiin Venäjän ja Ruotsin kesken vuosina 1700-1721. Sota päättyi Haminan rauhaan 1721.


1703: Ruotsalaiset menettivät Nevanlinnan. Pietarin kaupunki perustettiin. Isonvihan ensimmäiset taistelut Kannaksella Kivennavan Lipolassa maaliskuussa ja Joutselässä heinäkuussa.


1710: Venäläiset valtasivat Viipurin huhtikuussa ja Käkisalmen syyskuussa.


1714: Venäläiset rakensivat Kivennavalle Suomenlahden ja Siestarjärven väliselle kannakselle Systerbäckin asetehtaan.


1715: Sota runteli Kivennapaa pahasti. 'Verotaloja' vuonna 1715 oli pitäjässä 25 taloa, mikä on vain 18% 1600-luvun lopun veroa maksaneesta taloluvusta.


1721: Uudenkaupungin rauhassa Ruotsi menetti Käkisalmen läänin ja Inkerin sekä Baltian Venäjälle. Samassa yhteydessä myös Kivennapa siirtyi ensi kerran Venäjän hallinnon alle.


1723: Kivennavalta annettiin lahjoitusmaana Viipurin komendantti Matvei Nejeloville, 18 kylää, 25 taloa. Nejelov kuoli samana vuonna ja Kivennapa päätyi kokonaisuudessaan hovikanslialle Systerbäckin asetehtaan alaisena.


1726: Uusi ristikirkko entisen paikalle ns. Hanskasuonmäelle.


1728: Verorevisio määritteli tulevat veroperusteet. Verotustapa jäi entiselleen. Lähes kaikki tilat olivat kruununtiloja. Autioitumisen vuoksi perintötiloja oli Kivennavalla vain seitsemän.


1741: Kivennapa lahjoitettiin ikuiseksi perinnölliseksi omaisuudeksi ylihovimarsalkka Dimitri Shepeleville. Shepelevin hovi sijaitsi Lintulassa.


1741–1743 Pikkuviha


1743: Turun rauha päätti ns. Hattujen sodan. Rauhassa Ruotsi menetti Venäjälle Kymijoen itäpuoliset alueet.


1756: Uusi kirkkorakennus Hanskasuonmäelle.


1759: Kivennavan omistajanvaihdos sai hallitsijan vahvistuksen. Shepelev oli testamentannut Kivennavan velkasaatavista Peter ja Marfa Suvaloville.


1762: Suvalovien poika Andrei Suvalov myi Kivennavan sedälleen Ivan Suvaloville 45000 ruplalla.


1768: Ivan Suvalov myi Kivennavan Pällilän hovin omistajalle Peter Tsernysheville. Kaupan jälkeen Muolaan-Kivennavan donaatio oli samaa kokoluokkaa kuin Vanhan Suomen pinta-alaltaan suurin Salmin donaatio.


1780: Kivennapa ensin kreivi Ivan Soltikoville. Kivennapa periytyi edelleen Soltikovin perillisille, joilta Venäjän kruunu osti sen samana vuonna Systerbäckin asetehtaan alaisuuteen.


1798: Senaatti päätti Vanhan Suomen lahjoitusmaiden olevan aatelin omaisuutta ja talonpoikien muutto-oikeus kiellettiin. Lahjoitusmaaisäntä sai luvan korottaa vapaasti talonpoikien veroja.




Etusivu Ennen 1300-lukua 1300-luku 1400-luku 1500-luku 1600-luku 1700-luku 1800-luku 1900-luku