1900-luku Kivennavalla

Kivennapa
Loikkaa: valikkoon, hakuun



1902 kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov ehdotti koko Viipurin läänin erottamista suuriruhtinaskunnasta Venäjän yhteyteen.


1904 Terijoen seurakunta perustettiin Terijoen kylään.


1910 Terijoen kunta perustettiin. Aluksi se käsitti Kivennavan rannikolle kasvaneen pietarilaisten kesävieraiden taajama-alueen.


1911 elokuussa Venäjän ministerineuvosto päätti liittää Kivennavan ja Uudenkirkon pitäjät Pietarin kuvernementtiin. Päätös herätti ennenkuulumattoman vastustuksen ja protestien aallot paitsi Kannaksella myös koko Suomen suuriruhtinaskunnassa.


1917 31. joulukuuta Venäjän bolševikkihallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden.


1918

  • 25. tammikuuta suojeluskunnat julistettiin Suomen hallituksen joukoiksi.
  • Sisällissota. 21. tammikuuta 1918–14. toukokuuta sota valkoisten suojeluskuntien ja punakaartien välillä. Sota alkoi Viipurista.

1918–1922 Heimosodat. Suomalaisten vapaaehtoisten aseelliset retkikunnat kävivät heimosotia Itä-Karjalassa, Inkerissä ja Virossa.


1920 Tarton rauhassa sovittiin itsenäisen Suomen rajoista ensi kerran. Rauhassa toteutui myös Kivennavan kannalta merkittävä päätös. Neuvosto-Venäjä luovutti Petsamon alueen Suomelle. Tästä muutoksesta oli sovittu jo 1800-luvun puolella Kivennavan pitäjän luovutettua osan alueestaan Valkeasaareen liitettäväksi.


1923 Kuokkalan kylä liittyi Terijokeen.


1939

  • Lokakuun alussa Neuvostoliitto kutsui Suomen edustajia alueneuvotteluihin Moskovaan.
  • Lokakuussa Kannaksen, Salmin rajakylien, samoin kuin Viipurin ja Suomenlahden saarikylien asukkaita kehotettiin siirtymään pois kotiseudultaan.
  • Talvisota alkoi 30. marraskuuta.

1940 Moskovan rauha 12.03.1940 päätti talvisodan. Rauha alkoi 13. maaliskuuta. Suomi menetti laajat alueet Karjalankannakselta ja Sallan korkeudelta. Petsamo jäi edelleen Suomelle. Kivennapa siirtyi Neuvostoliiton hallintaan.


1941 Jatkosota alkoi 25. kesäkuuta.


1944 Moskovan välirauha päätti jatkosodan. Suomi menetti jälleen laajat alueet, myös Kivennavan.

  • Evakkoon lähteneistä yli 400 000 karjalaisesta palasi 70 % eli noin 280 000 henkeä takaisin kotiseudulleen kesään 1944 mennessä.
  • Suurhyökkäys kesäkuussa 1944. Evakuointisuunnitelmaa ei ehditty toteuttaa ja evakkoon lähdettiin suin päin, miten kukin taisi.
  • Jatkosota päättyi 4. syyskuuta.

1947 Pariisin rauhansopimuksessa vahvistettiin Suomen ja Neuvostoliiton kesken Moskovan välirauhassa 1944 sanellut uudet rajat lisäehtoineen.


1954 Ensimmäinen turistibussi ylitti uuden rajan Vaalimaalla ja ajoi Viipurin kautta Leningradiin.


1985 Suomalaiset alkoivat päästä vapaammin käymään omilla kotiseuduillaan Karjalassa.


1991 Venäjä itsenäistyi eli irtautui Neuvostoliitosta, ja kaikki matkailu vapautui käytännössä täysin.


1998 Venäjän rupla romahti ja hinnat laskivat.



Etusivu Ennen 1300-lukua 1300-luku 1400-luku 1500-luku 1600-luku 1700-luku 1800-luku 1900-luku