Ahjärven historiaa

Kivennapa
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ennen 1700-lukua

Kylä sijaitsi Ahjärven (< *Ahvenjärvi, AchuiJerffwi 1644) pohjoisrannalla.
Ahjärven kirjoitusasusta eri lähteissä. Ahjärvi oli sekä järvi että kylä. Ahueniärff by 1559, Achui Jerffui 1577, Affuierffuiby 1602, Affuiärff by, Affiærffby 1557. Ahvenjärvistä sai ilmeisesti runsaasti ahvenia.
Ruotsin vallan aika. Ahjärvi on ollut suurimpia Kivennavan kyliä melko lähellä kirkonkylää. Jo 1500- ja 1600-luvuilla siellä oli välillä 30-50 tilaa, välillä kylä autioitui kokonaan. Keskeinen sijainti sotateiden varrella oli tuolloin myös vaarallinen asuinpaikka. Ahjärvi lukuisien mäkien ja seitsemän pienen järven johdosta oli silti houkutteleva asuinsija aina uusille kaskiviljelijöille. Muutaman vuoden päästä lähes kaikki oli taas merkitty autioiksi. Kylässä oli 1630-luvun alussa kymmenkunta taloa. Vuonna 1648 kylää ei ollut, mutta jo kymmenen vuoden päästä taloja oli parikymmentä. Vuoteen 1680 mennessä talomäärä väheni, sitten kylä kasvoi parinkymmenen talon kyläksi. Suurien nälkävuosien ja Isonvihan aikoina vuosisadan vaihtuessa Ahjärven talomäärä puolittui.

1700-1800

Isonvihan jälkeen Viipurin lääni oli erillään muusta Suomesta, osa Venäjää.

1800-1940

Ahjärvi houkutteli runsaasti venäläisiä huvila-asukkaita autonomian aikana. Suomen itsenäistyminen ja Tarton rauhansopimus määritteli alueen kuuluvan Suomelle. Suomen itsenäistyttyä lukuisat venäläiset huvilat kylässä tyhjenivät ja rapistuivat. 1930-luvulla Ahjärvi oli Kivennavan isoimpia kyliä. Asukkaita oli viitisensataa ja taloja noin sata.

Isojako

Isojaossa 2.4.1895 19 kantatilan maat mitattiin 76 tilan kesken.


Kivennavan kylät Ahjärvi Ahjärven talot 1939 Ahjärven suvut Ahjärvi nyt