Ahjärven historiaa

Kivennapa
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ennen 1700-lukua

Kylä sijaitsi Ahjärven (< *Ahvenjärvi, AchuiJerffwi 1644) pohjoisrannalla.
Ahjärven kirjoitusasusta eri lähteissä. Ahjärvi oli sekä järvi että kylä. Ahueniärff by 1559, Achui Jerffui 1577, Affuierffuiby 1602, Affuiärff by, Affiærffby 1557. Ahvenjärvistä sai ilmeisesti runsaasti ahvenia.
Ruotsin vallan aika. Ahjärvi on ollut suurimpia Kivennavan kyliä melko lähellä kirkonkylää. Jo 1500- ja 1600-luvuilla siellä oli välillä 30-50 tilaa, välillä kylä autioitui kokonaan. Keskeinen sijainti sotateiden varrella oli tuolloin myös vaarallinen asuinpaikka. Ahjärvi lukuisien mäkien ja seitsemän pienen järven johdosta oli silti houkutteleva asuinsija aina uusille kaskiviljelijöille. Muutaman vuoden päästä lähes kaikki oli taas merkitty autioiksi.

1600-luvulle tultaessa kylän koko vaihteli 20-40 talon välillä. Kylässä oli 1630-luvun alussa kymmenkunta taloa. Vuonna 1648 kylää ei ollut, mutta jo kymmenen vuoden päästä taloja oli parikymmentä. Vuoteen 1680 mennessä talomäärä väheni, sitten kylä kasvoi parinkymmenen talon kyläksi. Suurien nälkävuosien ja Isonvihan aikoina vuosisadan vaihtuessa Ahjärven talomäärä puolittui. Kaksi kolmasosaa, välillä lähes kaikki oli kuitenkin merkitty autioiksi. Vuonna 1648 kylää ei ollut, mutta jo kymmenen vuoden päästä taloja oli parikymmentä. 1680 Ahjärvellä oli kymmenkunta taloa, sitten kylä kasvaa taas parinkymmenen talon kyläksi. 1700-luvulle tultaessaAhjärven talomäärä taas väheni. Maarevisiossa 1727 kylässä oli enää 11 taloa.

Ester Kähönen on etsinyt veroluetteloista kaikki suvut, jotka elivät Äyräpään kihlakunnassa 1500-luvulta lähtien vuoteen 1818 asti. Kivennavalla sellaisia oli yhteensä 37, jotkut samannimisiä. Ahjärveläisiä kantasukuja tässä luettelossa ovat Akkanen, Havia, Henttinen, Kakki, Kannus, Karhu, Kopra, Kukkonen, Lempiäinen, Montturi (vuoteen 1780), Mäkeläinen, Pyykkö, Rastas, Rämö, Sarvi, Skyttä, Susi, Suutari ja Tervonen.

Kylässä esiintyi paljon vierasperäisiä sukunimiä, mikä kertoi asukkaiden tulleen aikanaan ehkä kaukaakin. Piltzit olivat lähtöisin Itävallasta, josta monien vaiheiden jälkeen olivat asettuneet Ahjärvelle. Lifländer -nimi (liivinmaalainen) kertoo suvun tulleen Liivinmaalta, ehkä ensin Ruokolahdelle ja sieltä eräs nuorimies on tullut ahjärveläiseen taloon vävyksi. Muita vierasperäisiä nimiä olivat Kajander, Hellfors, Palacurin, Miranoff, Porthan ja Ahlström.

Unto Pyykkö selvittää muistiinpanoissaan, että Ahjärvellä ei ollut suurkapitalisteja eikä kartano-muonamies vastakohtia. Kylän väestörakenne oli pääosin pienviljelijävaltainen. Vain Huuhtaset ja Alfred Piltz olivat vauraampia taloja, mutta eivät hekään sanottavammin eristäytyneet eri kastiin. Vähemmän oli kylässä mökkiläisiä. He kävivät taloissa päiväläisinä. Heissä oli myös hierojia, kuppareita, pyykinpesijöitä, suutareita ym.

1700-1800

Isoviha eli Suuri Pohjan sota käytiin Venäjän ja Ruotsin kesken vuosina 1700-1721. Sota päättyi Haminan rauhaan 1721. Isonvihan jälkeen Viipurin lääni oli erillään muusta Suomesta, osa Venäjää. Heikki Jaakonpoika Lempiäinen viljeli Ahjärvellä edelleen tilaa, joka hänellä oli ollut ennen isovihaa, muuten Ahjärvellä asujat näyttävät vaihtuneen.

1800-1940

Ahjärvi houkutteli runsaasti venäläisiä huvila-asukkaita autonomian aikana. Suomen itsenäistyminen ja Tarton rauhansopimus määritteli alueen kuuluvan Suomelle. Suomen itsenäistyttyä lukuisat venäläiset huvilat kylässä tyhjenivät ja rapistuivat. 1930-luvulla Ahjärvi oli Kivennavan isoimpia kyliä. Asukkaita oli viitisensataa ja taloja noin sata.

Isojako

Isojaossa 2.4.1895 19 kantatilan maat mitattiin 76 tilan kesken.


Ahjärveen liittyvä sivusto