Ahjärven nauhat

Kivennapa
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Otsikot ovat linkkejä litteroituihin nauhoituksiin.

1-1 AHJÄRVI

Kertoja: Einari Honkanen, Jussi Seppänen, Unto Pyykkö.
Aihe: Ahjärven kyläkuvaus talo talolta.

1-2 AHJÄRVI JATKO

Kertoja: Einari Honkanen, Jussi Seppänen, Unto Pyykkö.
Aihe: Ahjärven kyläkuvaus talo talolta.
Tarinat:

  • Musakka oli äiti, joka hukutti itsensä ja pienen tyttärensä Mustalampeen.
  • Eemil Helfors oli kätevä korjaaja, joka korjasi kaikkea mahdollista.
  • Mikko Räikkönen oli seppä, jonka oli vaikea määritellä tekemänsä työn hintaa.
  • Alfred Piltz oli kauppias, joka oli voimakas ja pystyi nostamaan 200 kilon tynnyrin kärryiltä ilman apulaitteita. Hän oli ottanut myös kiinni hevosta ahdistelevan suden ja tappanut sen ilman asetta.
  • Pekka Pyykkö toimi kunnan luottamustehtävissä ja vei sinnikkäästi tahtonsa läpi. Hän harrasti hirtehishuumoria ja olisi siksi eräänä kertana joutunut vastaamaan siitä oikeudessakin, ellei olisi korvannut loukkaustaan rahalla.
  • Unto Pyykön kotitalossa oli aiemmin ollut ravintola. Talon osti englantilainen Dick, joka kunnosti pihan kauniiksi puistoksi. Dick myi talon Serpakoff nimiselle venäläiselle, joka Venäjän vallankumouksen jälkeen joutui luopumaan siitä.

VILHO LIFLÄNDER

Kertoja: Vilho Lifländer, Bertta Lifländer, Unto Pyykkö.
Aihe: Ahjärven kyläkuvaus ja kylän elämää.
Tarinat:

  • Ulkomaalaisten omaisuutta myytiin huutokaupassa, jomka hoitajana toimi Mikko Koukku.
  • Seppäset ostivat huutokaupasta huvilan, ja he rakensivat siitä talon Metsäkylään.
  • Rutsin huvilassa asui venäläisiä. Perheen äiti, Iita, ei osasannut lainkaan suomea. Heille syntyi poika, joka ristittiin luterilaisittain Aarneksi, vaikka perhe oli ilmeisesti ortodokseja. Pojan kummiksi tuli Väinö Lifländer.
  • Hovimäellä oli perimätiedon mukaan täytetty kaivo, jossa oli aarre ja joka siksi olisi haluttu kaivaa auki.
  • Joidenkin talojen pihapiiri oli rakennettu suljetuksi, jotta voitii suojautua pedoilta.
  • Kurnikoff oli tervanpolttaja, ja hän oli rakentanut Ahjärvenrantaan myös kalanviljelysaltaan, jossa kalanviljelys ilmeisesti ei kuitenkaan alkanut.
  • Ahjärven ja Kuijärven rannat olivat suurelta osin venäläisten omistuksessa ennen Venäjän vallankumousta. Palokunnan iltamissa tuli erimielisyyttä järjestysmiesten ja poliisin välillä niin pahoin, että nimismies määräsi iltamakiellon. Kylän poliisin, Pekkasen, myötävaikutuksella iltamakielto saatiin möhemmin kumottua.
  • Palokunnantalolla juhlittiin juhannusta polttamalla ämmäkokkoa ja ukkokokkoa sekä pyörittämällä palavia pirukoita. Ylijärveläiset juhlivat juhannusta Hokkasten luona olevalla tanssilavalla. Sotilaat polttivat lasten tekemät kokot jo ennen juhannusta ilmeisesti paloturvallisista syistä. Lasten valitettua asiasta, rakensivat sotilaat heille uudet kokot.
  • Hääjuhlien yhteydessä saattoi syttyä suurta tuhoa aiheuttavia kylätappeluja. Eräässä juhlassa kuoli kaksi miestä, Jaska Susi ja Sarvi.
  • Matti ja Jussi Suutari eivät halunneet tehdä työtä, vaan ryöstivät ja varastivat. Rähinöityään eräissä häissä Tapola niminen mies ampui molemmat. Tapola ei saanut teostaan mitään rangaistusta, vaan sen sijaan eräs kylän varakas henkilö palkitsi hänet kellolla.
  • Härkäjoen varteen perustetulle sahalle tuotiin 5-6:n hevosen vetämänä laivassa aiemmin ollut höyrykone.
  • Venäläisten huvila-asukkaiden poistuttua Ahjärveltä Venäjän vallankumouksen jälkeen taantui kylän talous. Perustettu saha elvytti jälleen kylän talouden tarjoamalla työtä monille kylän asukkaille. Myös Vilho Lifländer meni sahalle töihin heti koulusta päästyään. Tukkimieheksi opiskelu alkoi, vaikka ensimmäisen päivänä hän putosi viisi kertaa lautalta jokeen.

VILHO LIFLÄNDER JATKO

Kertoja: Vilho Lifländer, Bertta Lifländer, Unto Pyykkö.
Aihe: Ahjärven kylän elämää.
Tarinat:

  • Sahan toiminta loppui, kun se oli työllistänyt kylän väkeä 5-6 vuotta.
  • Maanviljelystoiminta oli vahvistunut kuitenkin siinä määrin, ettei työn loppuminen sahalla vaarantanut kylän taloutta. Sahan tarvitsemien kuljetusten myötä autot syrjäyttivät hevoset.
  • Antti Kirjavainen oli yksi autoilijaksi ryhtynyt, vaikka viljeli myös maata.
  • Talven suurimmat juhlat olivat joka toinen vuosi Ahjärven jäällä pidetyt kilpa-ajot. Kilpa-ajot pidettiin vuoroin Rantakylässä ja Ahjärvellä. Mikko Mörö, poliisi, toimi kilpailuissa tuomarina. Eräänä kertana väkeviä liiaksi nautittuaan hän putosi tuomarien lavalta niin kuin voileipä nenälleen, kuten paikallinen lehti tapahtumasta kertoi. *Matti Suokas oli ostanut kauniin valkoisen hevosen, jonka sanottiin olleen Venäjän keisarin hevonen. Se saikin kilpailuissa sen mukaista huomiota osakseen. Kilpailun palkinto, tavan mukaan, tuli luovuttaa hevosjalostusyhdistykselle.
  • Yleisölennätyksessä pojat keräsivät rahaa ja ratkaisivat korttipelissä kuka heistä pääsi lentämään. Mikko Pyykkö voitti.
  • Kylän ympärillä oli hyvät marjamaat. Useat kyläläiset harjoittivat marjakauppaa. Tahvo Laine oli yksi heistä kuten myös Vilho Lifländer. Marjoja kerättiin kymmeniätuhansia kiloja ja niitä vietiin aina Saksaan asti.
  • Toinen evakkoon lähtö koitti kesäkuussa -44. Vilho Lifländer oli määrätty kylän valvojaksi. Kylän päälle tuli 180 lentokonetta pommittamaan sitä. Vilho Lifländerin ja hänen apulaisensa Arvi Heikin tehtävänä oli varmistaa, että kaikki kylän asukkaat pääsivät lähtemään kotoaan. Ylijärven puolella asuva Helena Kanninen ei luvannut lähteä lainkaan. Hänen luonaan olevien rintamakarkurisotilaiden avustuksella hänet saatiin kuitenkin lopulta lähtemään. Rantakylässä yövyttyään Vilho Lifländer jatkoi työtään Jussi Kostiainen apunaan. Rintamalinja kulki jo keskellä kylää niin että he eivät päässeet enää kylän eteläpuolelle.
  • Ennen Venäjän vallankumousta kylässä oli paljon venäläisten huviloita, joihin he kesäisin tulivat viikonloppua viettämään. Kylän asukkaat vuokrasivat myös huoneita venäläisille kesävieraille. Heille tarjottiin myös hevoskyytiä Raivolan asemalta, jonne he junalla tulivat kuten myös paluukyytiä vierailun päätyttyä. Tämä tarjosi ansaitsemismahdollisuuden joillekin kylän asukkaille. Myös kylän lapset saivat osansa, kun he avasivat vieraille portteja ja saivat poimia maasta heille palkkioksi heittettyjä rahoja.
  • Lifländerin isä oli vuonna -16 koko talven ajurina Pietarissa. Myös Lifländerin setä oli ajurina Pietarissa ja meni siellä venäläisen Veeran kanssa naimisiin. Setä toi Vilholle Pietarista pienen hanurin. Lifländerin isä ja hänen veljensä kävivät sedän luona Pietarissa. Oltuaan siellä töissä kolme viikkoa, he ansaitsivat niin hyvin, että olivat voineet ostaa takit, puvut ja kengät.
  • Alfred Piltzillä oli kaupan yhteydessä kahvila ja limonaatitehdas sekä vakituinen leipuri. Kahvilasta tuli kylän kortinpeluupaikka.
  • Kauppias palkkasi Antti Lesken tekemään hänelle ruumisarkun, jota hän tekovaiheessa kokeilikin varmistuakseen, että hän sopii siihen.
  • Jäässä olevan Moittilan järven rannassa olevasta lähteensilmästä, johon kalat olivat tuleet ilmeisesti hapen puutteeen vuoksi, Lifländerit saivat 6-7 säkillistä kalaa. Ylimääräiset kalat jaettiin ruokaa eniten tarvitseville perheille.

AINO SALLINEN

Kertoja: Aino Sallinen, Unto Pyykkö.
Aihe: Ahjärven kylän ihmisiä.
Tarinat:

  • Suutarin vaimo Mari ja hänen suuri perheensä asuivat hyvin pienessä mökissä.
  • Seppästen talossa asuivat Kähöset ennen Seppäsiä.
  • Honkaset ovat vanhimpia Ahjärven asukkaita. He ovat hallinneet koko Hokkasmäkeä.
  • Alfred Piltz osti tilansa Honkasilta. Käräjätupa oli Honkasen talossa.
  • Liina Pullinen oli Ahjärven asioden muistiinpanija.
  • Aino Sallisen (os.Honkanen) isä kyyditsi venäläisiä huvilanomistajia Raivolan asemalle. Huvilanomistajissa oli venäläisiä upseereita, jotka saattoivat saada kiirellisiä komennuksia Piltzillä olleen puhelimen kautta.
  • Kyläläiset osallistuivat viljanniitto- ja potaattitalkoisiin, jonka jälkeen nuoret lähtivät vielä talkootansseihin, jossa talkoolaisia kestittiin.
  • Kihut ja palokunnantalon juhannusjuhlat olivat kylän suurimmat juhlat. Juhannusjuhliin kuului myös pirukkeiden heittely. Piirileikkiä tanssittiin myös palokunnantalolla. Piirileikkipaikka oli ollut työväentalolla, Hovimäen kujalla, joka oli palanut ennen vapaussotaa.
  • Mikko Räikkönen, seppä, jonka oli vaikea kertoa hevosen kengityksen hintaa.
  • Käkönen, suutari, hyvien kenkien tekijä, joka puhui murtaen suomea, koska oli syntynyt Pietarissa. Kengistä tahtoi tulla mittojen otosta huolimatta kuitenkin liian pieniä. Vihille pääsy meinasi tuottaa hänelle ongelmia, koska hän ei ollut käynyt rippukoulua.
  • Jallu Vitikka, suutari, toimi pääasiassa Ylijärvellä.
  • Matti Seppänen osti Niimannin huvilan.
  • Sandra Matilaisen kiireellinen synnytys.
  • Aino ja Toivo Sallinen kävivät vankilassa katsomassa ja kertomassa (Matilaisen) pojalle äitinsä terveiset.
  • Mari Pohjalaisen häissä tapeltiin, josta kertoi siellä häiden emäntänä ollut Manta Moisanteri, hieroja kuppari ja pitokokki, joka oli mestarileipoja.
  • Anna-Mari Pulkkinen, pyykkäri ja emännöitsijä.
  • Annika Naulapää, hieroja.
  • Helena Kanninen, hieroja.
  • Einari (Honkanen) toimi seppänä Sallisen pajassa.
  • Topi Romu, parisniekka.
  • Sikahovin tila oli ilmeisesti jakautunut rämön ja Vallitun tiloiksi.
  • Harjaukot eli laukkuryssät myivät Venäjältä tuotua pientä rihkamaa. Myytävän tavaran joukossa oli myös viinaa, jonka myyntiin poliisin täytyi puuttua.

Linkki haastatteluun: TAUNO HOKKANEN

Kertoja: Tauno Hokkanen, Unto Pyykkö.
Aihe: Ahjärven kylän historiaa, Ylijärven kylä.
Tarinat:

  • Tauno Hokkanen joutui pienenä poikana kapinan aikana pakenemaan kodistan heinälatoon, kun punaiset lähestyivät kylää. Latoon tuotiin myös talon lehmät. Kylmän uhatessa, vietiin lapset kylästä kauempana metsässä olevaan taloon. Kotiin päästiin palaamaan muutaman päivän kuluttua.
  • Pyykön mylly sijaitsi Rapuojan (Ahjärven puron) kohdassa, jossa tie ylittää sen ennen Höltän taloa.
  • Tauno Hokkanen oli opastamassa ravustajia Rapuojalla. Hän sai ravustajilta hyvän rahapalkan, koska rapuja saatiin jopa 500-600 kappaletta yhdessä yössä. Paremman ansion toivossa hän kuten myös Eino Riikonen ja Johannes Henttinen alkoivat myös itse ravustamaan ja myymään saalistaan. Tauno Hokkanen myi rapuja Terijoen merikylpylään.
  • Henttisen Johannes ja Hätöset keräsivät muurahaisen munia ja myivät ne apteekkiin, jossa niistä tehtiin lääkettä. Myös kärpäsruutia kerättiin ja myytiin apteekkiin. Marjoja kerättiin myös myytäväksi.
  • Kajanderit ja Rouhiaiset myivät metsää Porthanin sahalle.
  • Hokkasen äiti kuten muutkin emännät saivat sivuansiota myymällä mm. leivonnaisia venäläisille huvila-asukkaille.
    Rouhiaiset ostivat tilansa venäläiseltä, jolta he olivat sen ensin vuokranneet.
  • Johannes Henttinen rakensi sahan työläisille ruokalan, jonka yhteydessä oli myös kauppa. Sahan lopetettua toimintansa siirettiin rakennukset lähelle Henttisten kotitaloa.
  • Ahjärvenkylän ja Suvenkylän (Riihisyrjän) rajalla oli aita, jossa oli punainen portti.
  • Porthanin sahan omistaja siirtyi hevoskuljetuksista autokuljetuksiin ja osti sahalle kuorma-autoja. Autot vaativat kuitenkin paljon huoltoa ja korjauksia. Siihen kyllästyneenä hän myi autot kuljettajille, joilta hän sitten osti sahatavaran kuljetuksen. Autoja varten rakennettiin lankkusiltoja, jotta ne pääsivät mäistä ylös.
  • Tauno Hokkanen muistaa saaneensa rahapalkkion portin avaamisesta Rouhiaisen isännälle.
  • Hokkasen lehmiä laidunnettiin Jukolammella saakka, jolloin Tauno lehmiä kotiin hakiessaan oli joutunut jopa Rantakylään saakka.
  • Ylijärven väki rakensi omalle puolelleen järveä laiturin, jonka puutavara hankittiin Hokkasen metsästä.
  • Riikoset ja Hiiret kalastivat kuuritsa nimisellä pyydyksellä.
  • Arvi Pyykkö, liikemies, joka piti viinapuljua.
  • Tauno Hokkanen loukkaantui niin vakavasti suksimäessä, että hänet jouduttiin viemään Viipuriin sairaalaan. Katkennut suksi oli lävistänyt reiden ja suolisto oli revennyt niin, että hänet jouduttiin leikkaamaan.
  • Juhannuskokot rakennettiin neljän pitkän sääripuun varaan.
  • Armas Laukkanen, kauppias Muolaasta, näytti kylän lavatansseissa varallisuuttaan näyttämällä suuria rahojaan.
  • Mikko Toiviainen, vainajalaulaja, joka oli osallistunut laulumessuillekkin.
  • Topi Mutta, haitarin soittaja.
  • Antti Monto, hanuristi.
  • Viljam Kopra, huuliharpun soittaja.
  • Ylijärven puolella ennen olleen tanssilavan paikalla jatkettiin nurkkatansseja, joita ei olisi kuitenkaan saanut pitää. Tansseissa kävi tyttöjä Ahjärvenkin puolelta, kuten Hilma Romu ja Milja Räikkönen. Soittajille oli tapana kerätä kolehtia palkaksi.
  • Hevoskilpailut, jossa Voldemar Piltz oli lähettäjänä.
  • Kylmäojan mäellä, jossa oli hyppyrimäki, pidettiin hiihtokilpailuja.
  • Manta Moisanteri, hieroja ja kuppari. Anni Naulapää, hieroja.
  • Suvenkylässä (Riihisyrjässä) Henttisellä oli verenlaskija, joka laski pois pahaa verta, josta joidenkin kipujen uskottiin johtuvan.
  • Huumolan ämmä, tietäjä, joka osasi neuvoa mistä varastettu polkupyörä löytyy.

UUNO HOLTTINEN

Kertoja: Uuno Holttinen, Unto Pyykkö.
Aihe: Ahjärven kylän historiaa, Ylijärven kylän seutu.
Tarinat:

  • Porthanin saha työllisti monia kylän asukkaita. Sahan konemestarina oli Antti Saarelainen. Sahan kuljetukset hoidettiin aluksi hevosilla, jota oli tekemässä myös Uuno Holttinen isänsä kanssa.
  • Saarijärven takana oli tervaa polttanut tervaryssä Korvikoff.
  • Jussi Hiiri, kutsuttiin myös Luumin Jussiksi.
  • Hokkaskujan tanssilava oli avolava.
  • Neljän seipään varaan rakennettu juhannuskokko oli jopa 10 metriä korkea.
  • Eeti Henttinen, kauppias, joka piti kauppaa ensin Porthanin sahan luona ja sitten sahan lopetettua toimintansa siirsi kaupan Henttisten talon luo. Tavaroita kauppaan tuotiin hevosilla Raivolasta 25 kilometrin päästä. Henttisillä oli polttomoottorilla käyvä puimakone, joka kiersi kylän taloissa puimassa viljaa.
  • Uuno Holttinen paimensi naapurinkin lehmiä koulupoikana ja sai siitä palkaksi omaa rahaa. Ansio parani vielä marjoja paimenessa poimittuaan. Koulusta päästyään hän meni Jussi Laakkoselle töihin, joka poltti miilua Porthanin ja Kopperin sahalla. Miilut tuottivat puuhiiltä, jota vietiin Vuoksenniskan rautatehtaalle.

ARVI JANGER

Kertoja: Arvi Janger, Vieras (Arvi Jangerin veli?), Unto Pyykkö.
Aihe: Ahjärven kylän ihmisiä ja tapahtumia.
Tarinat:

  • Isä Janger myi rakentamansa talon Salliselle. Naapurissa asuva Helforsin ukko valitti isä Jangerille hänen poikiensa heitelleen heille kiviä.
  • Hälffors korjasi kaikkea mahdollista ja siitä häntä palkittiin pirtutilkalla.
  • Mikko Räikkösen sepäntöiden maksun ottamisen vaikeudesta tuli oikein sanonta.
  • Lammesta pyydystetyillä ruutanoilla ongittiin Moittilasta haukia.
  • Tuomas Rouhiaisen maalla olevan paikka aiheutti erimielisyyttä isännän ja paikkaa käyttäneiden välillä.
  • Kuijärven ja Moittilanjärven välisestä ojasta sai kutuaikana särkiä viedä säkeittäin.
  • Helforsin ukon poika tuomittiin vankilaan 12 vuodeksi vekseliväärennöksistä.
  • Arvi Janger, Viljam Räikkönen, Einari Honkanen ja Arvo Mörö panivat alkuun talkoot jolla tehtiin hyppyrimäki Kylmäojan mäkeen. Suojeluskunnan toimesta mäki rakennettiin vielä paremmaksi ja siinä alettiin pitää kilpailuja. Voldemar Piltz toimi tuomarina. Mäkiennätys oli 24 m.
  • Arvi Janger alkoi valmistaa mäkisuksia myytäväksi ja niillä olikin kova menekki.
  • Esa Salakka, uunimuurari, joka muurasi sorsapatentin mukaisia uuneja, sellaisia, joissa oli suora hormi ulos ilman mitään kiertoa.
  • Jangerin isä teki kirvesmiehen töitä ja Arvi poika oli isän mukana jo 16 vuotiaana veistämsässä ratapöllejä.
  • Palokunnantalo rakennettiin viiden miehen rakennusurakkana, jossa oli mukana isä Janger, Ondruskan pojat, Tuomas Pyykkö ja Mikko Hiiri. Apuna rakennustyössä oli myös Arvi poika. Palokunnan talolla vietettiin juhannusjuhlia ja iltamia. Iltamissa oli tappeluita suvenkyläläisten kanssa. Huuhtasen Jussi ampui iltamissa Hätösen Reinoa. Porttikiellon saivat Lattusen pojat.
  • Jussi Porvari, ainoa taksiautoilija Ahjärvellä.
  • Alfred Piltz ajoi myös taksikyytejä hätätilanteessa.
  • Niilo Kekki, taksiautoilija Raivolassa. Siiven hovissa oli kulkutautisairaala.
  • Työttömät olisivat tehneet työtä mahapalkallakin, mutta työtä silti tahtonut löytyä.
  • Heikki Huuhtanen avusti kunnantoimistosta köyhiä.
  • Maailman Taavetti, kivimies.
  • Isä Janger osti Vesalan tilan yhdessä Armas Pukin kanssa.
  • Tipon eli Kuortin Sulo, huuliveikko.
  • Kiikan Mikko, työtä vieroksuva.
  • Eklund, vanhan rihkaman kauppias tai kerjääjä kuten mummon Matti.
  • Pekko Haapala, tilkkimies.
  • Ilosen pikkumyllärit Kauko, Kaarlo ja Arvi.
  • Pekko Sutskova, venäläinen tilkkimies.

ARVI JANGER JATKUU

Kertoja: Arvi Janger, Vieras (Arvi Jangerin veli?), Unto Pyykkö.
Aihe: Ahjärven kylän ihmisiä ja tapahtumia.
Tarinat:

  • Arvi Janger ja Topi Viljakainen sytyttivät koulun pihalla olevaan lumilinnaan viemänsä sanomalehdet tuleen.
  • Jatkokoulun aloitus oli vaikeaa Arvi pojalle. Hakemaan tuleille opettajalle ja poliisille syyksi kotiin jäämiseen hän selitti Laina tytön valituksen hänen ilkeydestään. *Arestiin jäätyään Arvi ja Tauno Hiiri kaatoivat suolaa opettajan valmistumassa olevaan hernesoppaan. Siitä seurasi käytösnumeron alennus.
  • (Matilaisen) Santran Pekko ja Pulkkisen Arvi karkasivat arestista ilman kenkiä.
  • Henttisen Jussin työpajassa luvattomasti olleet Arvi ja Tauno Hiiri joutuivat Jussin kurittamiksi. Hän kertoi asiasta myös opettajalle, jolta tuli myös rangaistus.
  • Jussi Rapatti ja Jaakko Matilainen tappelivat puukkojen kanssa, johon opettaja Muhonen joutui puuttumaan.
  • Tauno Hiiri sai karttakepistä niin että se katkesi. Häneltä löytyi kiellettyä tupakkaa.
  • Arvi ja Topi Viljakainen joutuivat kylällä opettaja Muhosen yllättämäksi, kun he polttivat tupakkaa ja olivat hieman alkoholinkin vaikutuksen alaisina. Koulu ei vielä ollut kesän jälkeen alkanut, joten pojat välttyivät rangaistukselta.

MIKKO KAKKO

Kertoja: Mikko Kakko, Unto Pyykkö
Aihe: Ylijärven kylän ihmisiä ja tapahtumia.
Tarinat:

  • Helena Kanninen, hieroja.
  • Manta Kanninen, ompelija.
  • Jallu Vitikka, moniosaaja, joka oli paennut kansalaissodan aikana Venäjälle ja palatessaan takaisin oli vähällä joutua venäläisten rajavartioden pidättämäksi.
  • Manta Moisander, yksi vanhojen huviloiden asukkaista. Kajander myi maallaan olleen huvilan, joka sitten purettiin ja vietiin ostaajan toimesta pois.
  • Mörö toimi vossikka-ajurina Terijoella ja oli kyyditsemässä venäläistä herraan Ronstattiin meren yli kunnes kyydittävän pyyntö osottautui pilanteoksi. Samaisella venäläisellä varakkaalla herralla oli oma odotushuone Terijoen asemalla.
  • Mikko Kakko oli sotilaana majoitettuna Terijoen asemarakennuksessa ja löysi sen rakenteista sanomalehtiä vuosisadan toiselta vuosikymmeneltä.
  • Kakon perhe valmisti puuhiiliä ja vei niitä Pietariin. Palatessaan he toivat heillä ja kylässä vuokralla olleiden venäläisten kesäasukkaiden tavaroita, kuten myös itselle ruokatavaraa. Isän nukkuessa jäi rahapussi Mikko pojan huomaan, koska varkaita tuli varoa.
  • Yllö Susi joutui nukkuessaan varkausyrityksen kohteeksi.
  • Tulipalo Raivolan Palokankaalla.
  • Antti Henttinen, teurastaja ja lihakauppias.
  • Kakkojen isä oli kesäisin ajurina Raivolassa. Mikko Kakko oli ajurina jo kymmenvuotiaana.
  • Pojat käänsivät koiruuttaan kaupassa olleen tilanhoitajan hevosen niin että pää oli kärryihin päin.
  • Vapaa-aikana kokoonnuttiin veneillä Ahjärvelle soittamaan ja laulamaan.
  • Runsas venäläisten kesänviettäjien joukko teki Ahjärven kylästä vilkaan kylän kesäisin. Ahjärveläiset olivat tehneet huviloita vuokrattavaksikin.
  • Kurikoff, tervanpolttaja.
  • Autoja ei tuolloin kylässä ollut. Autoja näkyi vain kun niitä kulki kylä ohi.
  • Ylijärveläisten huvipaikka oli Hokkasen kujan suussa.

MIKKO VILJAKAINEN

Kertoja: Mikko Viljakainen, Unto Pyykkö
Aihe: Ahjärven kylän ihmisiä ja tapahtumia.
Tarinat:

  • Piltzinmäen väkeä: Viljakaisen ja Räikkösen lapset, Romu Hilma, Honkasen Jalmari.
  • Nuoret kokoontuivat tarinoimaan Lifländerille.
  • Pyörösen poika loukkaantui aisaan.
  • Vihtori Juosi tunkeutui väkivalloin Kirjavaisen taloon ja ampui haulikolla isännän.
  • Annamari Pulkkinen kertoi kummitustarinoita.
  • Paloposken pojat olivat automiehiä. Heidän autonsa oli viiksihoppa.
  • Väinö Kotti ajoi Sallisen ja Halisen autoa ja siirtyi sen jälkeen Terijoelle ajamaan taksia. Myös Holttilasta kotoisin oleva Arvi Järvinen ajoi taksia Terijoella. Hänellä oli myös avolava Letukka, jolla hän ajoi lantaakin pellolle.
  • Mikko Viljakainen oli työssä laatikkottehtaalla ja asui Räikkösen Pekon luona, joka oli Räikkösen Mikon veli.
  • Temoset asuivat Räikkösen Pekon naapurissa. Heidän tyttärensä oli Honkasen Jalmarin puoliso. Teimonen oli kulassimies.
  • Tehtailija Rämöllä oli Dodge henkilöauto, jolla heidän poikansa ajoi kolarin pahemmin loukkaantumatta.
  • Laatikkotehtailija Soorinalla oli 1200 työläistä. Kun heidän poikansa kuoli, hänet palsamoitiin, laitettiin teräsarkkuun ja haudattiin kirkkoon.
  • Kalkkinan saha oli Rosleva joen rannalla.
  • Mikko Viljakainen joutui hakemaan autolla nimismiehen Terijoen Seurahuoneelta, kun auton varsinainen kuljettaja, Niilo, oli juovuksissa.

LYYLI LOUHELAINEN

Kertoja: Lyyli Louhelainen, Unto Pyykkö
Aihe: Ahjärven kylän ihmisiä ja tapahtumia.
Tarinat:

  • Lyyli Louhelainen harrasti teatteria. Hän esiintyi mm. Arvo Mörön kanssa eräässä näytelmässä, jossa Arvo tuli ammutuksi, mutta meinasi unohtaa näytellä kuollutta loppuun asti. *Lyyli Louhelainen muistaa oleensa tanssimassa ystäviensä Sylvi Toiviaisen ja Helmi Huuhtasen kanssa, jolloin tanssipaikalla esimiehenä ollut Jussi Huuhtanen tuli hakemaan häntä. Veikko Pyykkö, joka ei ollut aiemmin tanssinut tuli myös hakemaan häntä ja siitä alkoi myös Veikon tanssiharrastus.
  • Lyyli Louhelainen lähti Ahjärveltä noin vuonna -35 ja oli sitten myyjänä Enson kenkäkaupassa ja tekstiilikaupassa.
  • Pekka Pyykköä kutsuttiin olkalaukussaan olevien kirjainten PP mukaisesti "pieneksi pojaksi".
  • Laskiaisena laskettiin hevosen reellä mäkeä ilman hevosta.
  • Lyyli Louhelainen lausui iltamissa runoja Laineen Tahvon kanssa ja sai siksi ilmaisen iltamalipun ja kuljetuksen.

SULANDER

Kertoja: Herra ja Rouva Sulander, Unto Pyykkö
Aihe: Ahjärven kylän talojen ja paikkojen paikantaminen kartalta.
Tarinat:

  • Hokkaskujan lavalla nuoret tanssivat piirileikkiä.
  • Topi Sallinen ajoi Porthanin sahan kuorma-autoa.
  • Antti ja Olga Vilkko olivat töissä Rouhiaisen tilalla, jossa he myös asuivat.
  • Kirkonkylässä oli Kopperin saha. Rippikoulussa kirkolla käytiin kotoa käsin.
  • Tyttöjen rippikoulu oli keväällä poikien syksyllä. Pappeina olivat Pirkka, Honkamo, Tihverä, Appelgren, Huhtinen.
  • Huhtinen vihki Sulanderin pariskunnan. Tietyn virren osaaminen oli ripille pääsyn vaatimus.
  • Valtio myi halvalla tyhjiksi jääneitä entisiä venäläisten huviloita.
  • Paikallinen linja-autoliikenne oli alkamassa.
  • Sulanderit kokivat sodan alun pommitukset. Evakkojunaa tulitettiin lentokoneista.
  • Iloset onnistuivat evakuoimaan irtaimistonsa.
  • Sulanderin pariskunta oli vihitty juuri ennen sodan syttymistä.

TOIVO RÄMÖ JA ESTER HOLTTINEN

Kertoja: Toivo Rämö, Ester Holttinen, Unto Pyykkö
Aihe: Ahjärven kylän talojen ja paikkojen paikantaminen kartalta. Riihisyrjän ja Metsäkylän puoleinen alue.
Tarinat:

  • Vesien virtaussuunnat.
  • Tipo Sulo eli Sulo Kuortti asui Sukssuolla olevassa mökissään, jonka Rämön Toivon isä osti ja siirsi Muotolan niitylle taukotuvaksi.
  • Jussi Seppälä teki useissa taloissa töitä.
  • Räikkösen Vikin avio-ongelmia.
  • Esa Salakka muurasi uunin Serpakkovan (Pyykön) taloon.
  • Rämöt tulivat Ahjärvelle vuonna 1917.
  • Metsäkylän tien varressa oli ollut Valerin mökki, jossa kaksi lasta oli kuollut nälkään keväällä 1918.
  • Siiranmäen lähteistä laski Salajoki, joka virtasi osin maan alla ja yhdistyi Lintulanjokeen. Salajoessa oli monenlaisia kaloja kuten lohia ja harjuksia.
  • Ronujoki oli valtion toimesta hätäaputyönä kaivettu joki, jolla kuivatettiin Muotolan niitty, josta tuli sitten viljava viljelysmaa.
  • Apulantojen käyttö alkoi yleistyä.
  • Unto Pyykön perhe sai ensimmäisen kerran vehnää omasta maasta.
  • Palokunnantalon kohdalla olivat kylän yhteiset savikuopat josta saatiin savea uunien tekemiseen.
  • Pönkkäläiset ajoivat rekka-autoillaan tukkeja Raivolaan.
  • Toivo Rämön ensimmäinen kirkossakäynti.
  • Ester Holttisen kokema nokipalo.
  • Ester Holttisen kotiväki oli perunan sopimusviljelijöitä. He työllistivät viljelmillään kylän naisväkeä.
  • Ester Holttisen isä sepän taidot omaavana korjasi usein rikkounutta Huuhtasen perunankorjuukonetta.
  • Holttisen kotiväki viljeli myös pellavaa. Ester kutoi siitä kankaita ja valmisti vaatteita.
  • He valmistivat papusoppaa erityisen hyvältä tuoksuvasta kasvista, jota he eivät onnistuneet sitten myöhemmin enää löytämään.
  • Huumolan ämmänä tunnettu tietäjä paransi Esterin isän peukalon, jonka lääkärit olivat jo valmiit leikkaamaan pois. Hän auttoi myös murhamiehen löytämisessä.

TOIVO JA EINO KOTILAINEN

Kertoja: Toivo ja Eino Kotilainen, Unto Pyykkö
Aihe: Ahjärven kylän talojen ja paikkojen paikantaminen kartalta. Riihisyrjän rajalla olevan Kotilaisen kodin ympäristö.
Tarinat:

  • Toivo Kotilainen myi äitinsä paistamia munkkeja Härkäjoella tukkeja uittaville tukkilaisille. Hän kulki Ahjärven itäpuolelta Porthanin sahalle menevää polkua pitkin.
  • Toivo Sallinen ja Viljam Räikkönen ajoivat puutavaraa Porthanin sahalta kylän ensimmäisillä kuorma-autoilla.
  • Toivo Kotilainen loukkasi itsensä 5-6 vuotiaana hakiessaan hevosta laitumelta.
  • Raevaara oli Riihisyrjän koulun opettaja. Huuhtasen Vikin vaimo oli koulussa opettajana myöhemmin.
  • Heikki Huuhtanen oli kunnan esimies.
  • Kotilaisten isä veljensä Nestorin ja poikansa Einon kanssa kävivät Pietarissa myymässä mm. marjoja ja voita johon olivat sekoittaneet piimää ja rahkamaitoa.
  • Kotilaisen äiti joutui poikineen pakenemaan punaisia vuoden 1918 sisällissodan aikana.
  • Kylän pojilla oli tapana kokoontua pelaamaan korttia. Toivo Kotilainen oli tansseissa, jossa tapettiin kaksi ihmistä.
  • Oravalaistalossa Piltziä vastapäätä asuivat Suven pojat, jotka olivat kylän "hurjii poikii".
  • Lähistöllä asuivat myös Antti ja Jussi Höyry.
Ahjärvi Ahjärven talot 1939 Ahjärven suvut Ahjärven väestö