Ahjärvi

Kivennapa
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ahjärvi.jpg

Ahjärvi 1930-luvulla

Ahjärvi oli Kivennavan pitäjän isoimpia kyliä, asukkaita ennen talvisotaa noin 500 ja taloja toista sataa. Ahjärvelle päästiin kirkonkylältä koilliseen lähtevää Raudun maantietä. Kolmen kilometrin metsätaipaleen jälkeen avautui näkyviin laaja, kumpuileva kyläaukea. Ahjärvi oli jakautunut kolmeen erilliseen ryhmään Ahjärveen, Ylijärveen ja Metsäkylään. Matkaa Terijoelle kylästä oli 27 km, Viipuriin 84 km ja Pietariin 54 km. Linnuntietä rajalle oli 13 km. Ahjärvi oli pitäjän suurimpia kyliä, asukkaita peräti 500 ja taloja lähes sata.

Kivennavan vähäisistä järvistä oli kuusi Ahjärven kylässä: Pahajärvi, Tahoslampi, Moittilanjärvi, Saarijärvi, Kuijärvi ja Ahjärvi. Itse Ahjärvi, noin pari kilometriä pitkä soikeahko järvi, sijaitsi keskellä kylää. Lisäksi oli muutamia lampia kuten Valkeelammi ja Mustalammi. Järvien rannoilla levisivät muurainsuot ja metsäkankailla muut marjapaikat.

Maisemaa elävöittivät myös monet mäet, joista jotkut kohosivat toista sataa metriä merenpinnan yläpuolelle. Pienemmistä kumpareista erottuivat Hovin-, Dickin-, Kenkkulin-, Kylmänojan-, ja Aliskanmäki. Mäkimaasto toimi myös vedenjakajana, kirkasvetinen Saarijärvi laski vetensä Ahjärveen, jonka laskuoja yhtyi Härkäjokeen ja edelleen Vuokseen ja Laatokkaan. Moittilanjärvestä, Pahajärvestä ja Kuijärvestä vesi puolestaan virtasi Suomenlahteen eri jokia pitkin.

Mörön vanha Antti kertoi, että Pahajärvi oli joskus 1800-luvulla syntynyt suopalosta. Pahajärvessä ei ollut myöskään kaloja ja se oli huomattavasti ylempänä kuin Ahjärvi, joka oli tavallaan vedenjakajalla. Järvet laskivat eri vesistöihin. Erik Piltz muistelee Pahajärven ympäröimän suon olleen myös mainio lakkasuo silloin harvoin kun lakkoja tuli.

Katso myös Paavo Kiuru Ahjärven kylästä 1930-luvulla.

Ahjärven historiaa lyhyesti

1600-luvulle tultaessa kylän koko vaihteli 20-40 talon välillä. Kaksi kolmasosaa, välillä lähes kaikki oli kuitenkin merkitty autioiksi. Vuonna 1648 kylää ei ollut, mutta jo kymmenen vuoden päästä taloja oli parikymmentä. 1680 Ahjärvellä oli kymmenkunta taloa, sitten kylä kasvaa taas parinkymmenen talon kyläksi. 1700-luvulle tultaessaAhjärven talomäärä taas väheni. Maarevisiossa 1727 kylässä oli enää 11 taloa.

Ester Kähönen on etsinyt veroluetteloista kaikki suvut, jotka elivät Äyräpään kihlakunnassa 1500-luvulta lähtien vuoteen 1818 asti. Kivennavalla sellaisia oli yhteensä 37, jotkut samannimisiä. Ahjärveläisiä kantasukuja tässä luettelossa ovat Akkanen, Havia, Henttinen, Kakki, Kannus, Karhu, Kopra, Kukkonen, Lempiäinen, Montturi (vuoteen 1780), Mäkeläinen, Pyykkö, Rastas, Rämö, Sarvi, Skyttä, Susi, Suutari ja Tervonen.

Kylässä esiintyi paljon vierasperäisiä sukunimiä, mikä kertoi asukkaiden tulleen aikanaan ehkä kaukaakin. Piltzit olivat lähtöisin Itävallasta, josta monien vaiheiden jälkeen olivat asettuneet Ahjärvelle. Lifländer -nimi (liivinmaalainen) kertoo suvun tulleen Liivinmaalta, ehkä ensin Ruokolahdelle ja sieltä eräs nuorimies on tullut ahjärveläiseen taloon vävyksi. Muita vierasperäisiä nimiä olivat Kajander, Hellfors, Palacurin, Miranoff, Porthan ja Ahlström.

Unto Pyykkö selvittää muistiinpanoissaan, että Ahjärvellä ei ollut suurkapitalisteja eikä kartano-muonamies vastakohtia. Kylän väestörakenne oli pääosin pienviljelijävaltainen. Vain Huuhtaset ja Alfred Piltz olivat vauraampia taloja, mutta eivät hekään sanottavammin eristäytyneet eri kastiin. Vähemmän oli kylässä mökkiläisiä. He kävivät taloissa päiväläisinä. Heissä oli myös hierojia, kuppareita, pyykinpesijöitä, suutareita ym.

Katso > Ahjärven suvut

Ahjärven etymologiaa ahjärv, järvi ja kylä. Ahueniärff by 1559 KA 5191: 55v, Achui Jerffui 1577 KA 5446: 24, Affuierffuiby 1602 KA 5817: 17, kylä (Kivennapa). – Kylä sijaitsi Ahjärven (< *Ahvenjärvi, AchuiJerffwi 1644 KA MMH G 1: 88) pohjoisrannalla. Vrt. ahjärv, järvi ja kylä, Affuiärff by, Affiærffby 1557 KA 5137: 13v (Ruokolahti). Ahvenjärvistä sai ilmeisesti runsaasti ahvenia.

Lähteet

  • Kivennavan Ahjärven kylä 2002
  • Paavo Kiuru Kivennapa 1952
  • Saulo Kepsu Kannaksen kylät 2018

Ahjärven muistot

Ahjärveläisten äänitteitä

Vuosina 2015 ja 2016 äänitettiin entisten ahjärveläisten kuvailuja kotikylästään.
Selvitystä litteroitujen äänitteiden sisällöistä. - Ahjärven kyläkuvaus talo talolta. - Kyläkuvaus jatkuu - Vilho Lifländer osa 1 - Vilho Lifländer osa 2 - Aino Sallinen - Tauno Hokkanen - Uuno Holttinen - Arvi Janger osa 1 - Arvi Janger osa 2 - Mikko Kakko - Mikko Viljakainen - Lyyli Louhelainen - Sulander - Toivo Rämö ja Ester Holttinen - Toivo ja Eino Kotilainen

Ahjärveen liittyvää verkkoaineistoa

Ahjärven linkkejä

Ahjärvi nyt

Ahjärvellä eli Olšanikissa (Ольшаники) sijaitsee paljon kesämökkikyliä ja lisää rakennetaan. Kylässä on yli 500 asukasta, kansakoulu ja kauppa. Alueella on myös iso hotelli Olshaniki Ahjärven länsirannalla.

Suomalaisasutusta ei ole jäljellä, kylä tuhoutui jo sotien aikana.

Linkkejä Olshanikiin

Kivennavan kylät Ahjärven historiaa Ahjärven talot 1939 Ahjärven suvut