Hölttä

Suvun alkujuuret

Keskiajan lisänimistömme värikkyydestä ja sumeilemattomuudesta on sukunimistömme joukkoon jäänyt joitakin kielteisistäkin ominaisuuksista syntyneitä nimiä, kuten Hölttä. Sana hölttä merkitsee epäluotettavaa. Iitissä, Kymissä, Mäntyharjulla ja Kivennavalla Hölttä on säilynyt sukunimenä.

Juuret Kivennavalla

Isovihan jälkeen Polviselässä ja Ylentelässä. Ylentölän Höltänmäki muodostui suvun pääpaikaksi, mutta Hölttä levisi laajalti muuallekin Kivennavan kyliin.

Hölttä Kivennavalla

Syntyneitä Kivennavan kylissä

1700-luku: Ylentölä (28), Polviselkä (21), Terijoki (10), Lipola (4), Karvala (2), Kauksamo (2), Joutselkä (1), Pamppala (1),

1800-luku: Ylentölä (115), Vaittila (32), Joutselkä (22), Vuottaa (12), Karvala (10), Terijoki (9), Polviselkä (4), Kirkonkylä (3), Kuokkala (3), Kurkela (2), Multala (Sikiälä) (2), Raivola (1),

1900-1914: Vaittila (14), Joutselkä (6), Haapala (5), Ylentölä (5), Kuokkala (3), Polviselkä (2), Kirkonkylä (1), Multala (Sikiälä) (1),

Lähde: Syntyneet ja kastetut vanhasta Katihasta kerättynä. Nimen tulkinta ja tämäntyyppinen keräily tekevät luvut epävarmoiksi, mutta antaa kuitenkin kuvan mihin kyliin suku on asettunut. On toivottavasti apuna suvun etsimiseen alkuperäislähteistä.

1930-luvulla Höltän taloja:

Ahjärvi (1), Kekrola (1), Kirkonkylä (1), Multala (1), Joutselkä (Rasala) (1), Riihisyrjä (1), Tirttula (1), Vaittila (2), Vuottaa (2), Ylentelä (2),

Hölttä nykyisin

• Sukunimitilasto
• Sukunimi-info

Lähteitä sukunimitietoihin

• Pirjo Mikkola, Sirkka Paikkala: Sukunimet
• Sirkka Karskela: Kivennapa, väestö ja tilat isonvihan jälkeen
• Karjala-tietokannan henkilöhaku
• Veijo Saloheimo: Viipurinkarjalaiset kotona ja maailmalla 1541-1620

Kivennavan kylät

Kivennavan suvut

Kivennavan väestö