Kaukolempiälä

Kivennapa
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kaukolempiälä.jpg

Kaukolempiälän historiaa

1600-luvun alussa Kaukolempiälän kuudesta tilasta viisi oli autioita. Autioiden määrä väheni ja 1930 tiloja oli kylässä neljä. 1635 henkikirja löytää vain Martti Kaasa, yksin. Vuonna 1639 kylää ei ole, mutta 1642 taloa pitää ratsastaja Martti Kaasa. Kylällä on kolme muutakin taloa. Hyytiä ja Kaasa ovat sukunimiä, jotka säilyivät 1660-luvulle. 1700-luvulle tultaessa taloja kylässä oli kaksi, suurten kuolonvuosien ja isovihan jälkeen vuoden 1723 maakirjassa ei kylää enää ollut. 1727 reviisiopöytäkirjassa kirjattiin uusia omistajia. Tiloja jäi kolme, Sysmäläinen, Veseri ja Mytty.

Kaukolempiälää kutsuttiin myös Perä-Voipeelaksi. Se oli yksi Kolmikyläksi nimitetyn kylärykelmän kokonaisuudesta. Muut olivat Voipiala eli Etu-Voipeela ja Liikola eli Keski-Voipeela. 1900-luvulla Kaukolempiälän kylä oli vielä jaettu kahteen osaan, Mäkelän mäkeen ja Alakylään käsittäen yhteensä 32 taloa.

Katso > Kaukolempiälän perintötalot

Katso myös > Kaukolempiälän väestöstä runsaasti yksityiskohtaisia tietoja Kaukolempiälän väestö sivulla

Paavo Kiuru kirjassaan Kivennapa "Kolmikylästä": Voipiala, Liikola ja Kaukolempiälä.

Kaukolempiälä nyt

Tsvelodubovo [Цвелодубово]

Nykyisin näistä kolmesta kylästä asutusta on vain Kaukolempiälässä. Kookas Tselodubovo niminen neuvostokylä sijaitsee Suulajärven itärannalla. Kylän pohjoispuolella on raunioitunut teollisuusalue, joten kylässä on paljon työttömiä. Keskustasta johtaa huono hiekkatie 600 metrin matkan risteykseen, josta pääsee vanhan Kaukolempiälän alueelle. Siellä on säilynyt joitain suomalaistaloja. Risteyksessä on kauppa, vasemmalle suomalainen kylätie, oikealla on iso teollisuusalue, joka on hylätty ja rikottu.


Kaukolempiälän liittyviä linkkejä

Genin kyläprojekti Kaukolempiälästä


Kivennavan kylät Kaukolempiälän historiaa Kaukolempiälän talot 1939 Kaukolempiälän suvut Kaukolempiälän väestö