Kivennavan etymologiaa

Kivennapa
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kirja on Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisu.


Kannaksen kylät Saulo Kepsu 2018

Nimistöntutkija Saulo Kepsu selvittää teoksessaan Karjalankannaksen asutusnimistön alkuperää, ikää ja levikkiä. Tutkimustulosten pohjalta hän tekee asutushistoriallisia päätelmiä. Tutkimuksen kohteena on yli 2 000 vanhoista asiakirjoista poimittua paikannimeä. Tämä on saatavilla Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuna. Katso myös verkkojulkaisu Antreasta Äyräpäähän.

Tähän wikiin on poimittu tuosta tutkimuksesta Kivennapaan liittyvää aineistoa.

Kivennapa Saulo Kepsun tutkimuksessa

Kivennapa on arkeologisesti löytököyhä. Pihlaisista ja Polviselästä on epävarmoja rautakaudelle ajoitettuja hajalöytöjä, ja Linnamäellä on saattanut olla muinaislinna. (Uino 1997: 241–242.) Kivennavalla ei ole -la- kylännimien tihentymiä. Pitäjän vanhimpina kylinä pidän Rantakylää, Pihlaista, Ahjärveä ja Joutselkää.

Kivennavan vanhat luontonimipohjaiset kylännimet, kuten Ahjärvi, Joutselkä, Vehmainen jne. sekä vanhimmat esikristilliseen henkilönnimeen perustuvat nimet, kuten Ikola, Monikkala ja Voipiala, saattavat juontua jo rautakaudelta (v. 1000–1200). 1200–1300-luvuilla syntyivät ortodoksiseen etunimeen perustuvat asutusnimet (12 kpl), esim. Kanala, Lipola, Pamppala. Alueen jouduttua Ruotsin valtaan läntinen vaikutus heijastuu nimissä Jäppilä (ehkä Ruokolahden kautta) ja Pellilä. Nuorempaa skandinaavista siirtolaisuutta edustaa Holttila.

Kivennavalta on yhdeksän esikristillisen henkilönnimen sisältävää kylännimeä, joista vanhimpina pidän Ikolaa, Kaukolempiälää, Monikkalaa ja Voipialaa (v. 1100–1200). Nousiala ja Toivarila ovat ehkä nuorimpia (v. 1300–1400).

Lopuksi on vielä käsiteltävä lyhyesti sitä muuttoliikettä, joka on tapahtunut Kannakselta muualle. Kylännimistön pohjalla selvät jäljet ovat vain muutosta Inkeriin ja Savoon. Vanhasta (ennen v. 1617) muutosta Inkerin itäpuoliskoon, joka pohjautuu Inkerin Pähkinälinnan läänin kylien ja autioiden nimiin, olen aiemmin tehnyt tarkan tutkimuksen (Kepsu 2010: 46–51; kartta 12), joka osoittaa että Äyräpään kihlakunta on ollut ylivoimainen lähtöalue. Siirrynnäisten määrä Inkerin puolella on 82. Lähtökylät (Valkjärvellä 19 kylää, Muolaassa 20, Uudellakirkolla 25, Kivennavalla 14, Kuolemajär- vellä 3, Heinjoella 1) sijaitsevat pitäjien vanhimmilla asutusalueilla vesistöjen varsilla.

Äyräpää

Äyräpään pogostaan kuului alkuaan koko Kannaksen länsiosa. Itäraja oli Pähkinäsaaren rauhan raja. Eteläraja oli vanha Inkerin Korpiselän ja Kuivasin pogostojen vastainen raja, johon sijoittui myöhemmin Suomen ja Venäjän raja. Länsirajana oli Suomenlahti. Vanhan pohjoisrajan linjaus puolestaan on epävarma. Ehkä se on kulkenut Viipurinlahden pohjukasta Heinjoen pohjoispuolitse Vuokseen ja sitä pitkin Saijanjoen eli Sadejoen suuhun. Tässä käsittelen alueen, johon kuuluivat myöhemmät Muolaan, Hanttulan ja Uudenkirkon pitäjät. 1930-luvulla alue käsitti Valkjärven, Kivennavan, Muolaan, Heinjoen, Äyräpään, Kanneljärven, Terijoen, Uudenkirkon ja pohjoisosan Kuolemajärveä. Alueen luonnonolot ovat vaihtelevat, mutta mäkien ja vesien sijoittumisen pohjalta se voidaan jakaa seuraaviin vyöhykkeisiin: Mäkien ja selkien alueeseen kuuluu Kivennapa ja Valkjärven eteläosa, jossa suurin osa kylistä sijaitsee mäkien päällä tai rinteillä keskimäärin sadan metrin korkeudessa merenpinnasta. Maaperä täällä on hiekkaa ja moreenia. Useiden kylien lähellä on pienehkö järvi. Sisämaan järvialueeseen kuuluu Muolaa suurehkoine järvineen Punnusjärvestä Perkjärveen, joka on jääkauden jälkeinen alanko Suomenlahden ja Laatokan välillä. Täällä on viljelykseen sopivaa savea järvien ympäristössä. Nykyisen Viipuri–Pietari-rautatien varsi kangas- ja suomaineen erottaa Muolaan järvialueen Uudenkirkon kaakosta luoteeseen suuntautuvasta järvijonosta, joka kulkee Vammeljärvestä Kaukjärveen. Täälläkin kapeat savikot järvien rannoilla mahdollistavat maanviljelyn. Etelässä muodostaa Suomenlahden ranta Kuokkalasta Seivästöön oman vyöhykkeensä, joka on melkein yksinomaan hiekkamaata. Pohjoisessa on lisäksi kolme erillistä asutusaluetta Vuoksen rannalla, Valkjärveen kuuluva kyläryhmä Vuoksenkylä, Äyräpään Pölläkkälä-Paakkola ja Vuoksen Kaltoveden eteläpäässä Heinjoki.

Vanhan Äyräpään alueella on yhteensä 259 kylää (Smaa). 1500-luvun kylälukua ei voi samoin edellytyksin laskea, koska joukossa oli niin monta suurta seutukylää, joiden nimistä osa on hävinnyt myöhemmistä kyläluetteloista. Vuonna 1602 kyläluku oli 216 (KA 5817: 1–38). Suurimmat kylät tuona vuonna olivat Kivennavan Joutselkä (42 isäntää), Ahjärvi (29), Lipola (22), Rantakylä (20), Raivola (19), Pihlainen (17), Valkjärven Valkiamatka (30), Vuoksenkylä (21), Hampaala (20), Nurmijärvi (17), Muolaan Perkjärvi (19), Heinjoen Heinjoki (17), Saustala (15), Uudenkirkon Ino (30), Vammelsuu (18), Jäppilä (17), Kuokkala (17), Metsäkylä (17), Kanneljärven Kanneljärvi (30) ja Terijoen Terijoki (26).

Kun edellä mainittua tilannetta verrataan vuoden 1559 veroluetteloon (KA 5191), on lisäksi mainittava seuraavat seutukylät, jotka osin kattavat vuonna 1602 mainittuja kyliä: Pamppala (20 isäntää), Polviselkä (20) ja Vuottaa (15) Kivennavalta, Suontaka (36), Valkiajärvi (28) ja Hiisi (18) Valkjärveltä, Niemi (18) Muolaasta, Mälkölä (20) Äyräpäästä ja Rieskala (16) Uudeltakirkolta. Nämä luvut kertovat, minne verottajien jaottelun mukaan suurimmat kylät sijoittuvat, mutta eivät kerro muusta kuin 1500-luvun suurimmista seutukylistä, joista varmaankin monet kuuluvat alueensa vanhimpiin. Tärkeämpää on ottaa selko tiheimmistä asutusalueista ja kuvata siellä olevia kyliä ja niiden sijaintia viljelykseen soveliaassa ympäristössä.

Kivennavalla ainoa varsinainen järvenranta-asutus on Rantakylä Vuotjärven etelärannalla. Lähistöllä ovat Pihlainen järven itäpuolella ja Pamppala eteläpuolella. Pamppalan ja Suulajärven välissä ovat lähekkäin Voipiala (v. 1559 7 isäntää), Liikola (4) ja Kaukalempelä (4). Kivennavan kirkon pohjoispuolella Ahjärven tuntumassa mäellä on suurkylä Ahjärvi. Kirkon eteläpuolella ovat selänteellä Polviselkä ja järven tuntumassa Joutselkä. Kirkon ja Suulajärven välissä on vielä Kotselkä (9). Ahjärven koillispuolella ovat Riihisyrjä (7), Vuottaa ja pitäjän koillisnurkassa Lipola. Kirkosta etelään on Ikola (11) ja pitäjän lounaisnurkassa Raivola. Kivennapa on arkeologisesti löytököyhä. Pihlaisista ja Polviselästä on epävarmoja rautakaudelle ajoitettuja hajalöytöjä, ja Linnamäellä on saattanut olla muinaislinna. (Uino 1997: 241–242.) Kivennavalla ei ole -la-kylännimien tihentymiä. Pitäjän vanhimpina kylinä pidän Rantakylää, Pihlaista, Ahjärveä ja Joutselkää.

Kylännimistössä silmiinpistävää on esikristilliseen henkilönnimeen pohjautuvien nimien runsaus. Niistä Nousiala lienee peräisin Valkjärveltä, Miettilä ehkä Raudusta, Toivarila mahdollisesti Lappeelta ja Kaukolempiälä Viipurista. Ikola, Monikkala, Muotola ja Voipiala saattaisivat viitata Hämeeseen ja Lemmittylä joko Inkeriin tai Länsi-Suomeen. Muita siirrynnäisnimiä lienevät Sikiälä ja Vaittila (Ruokolahdelta?), Jalkala ja Läylölä (Kirvulta?), Puikkola (Valkjärveltä?) sekä Paimala (Maariasta?).

Kivennavan vanhat luontonimipohjaiset kylännimet, kuten Ahjärvi, Joutselkä, Vehmainen jne. sekä vanhimmat esikristilliseen henkilönnimeen perustuvat nimet, kuten Ikola, Monikkala ja Voipiala, saattavat juontua jo rautakaudelta (v. 1000–1200). 1200–1300-luvuilla syntyivät ortodoksiseen etunimeen perustuvat asutusnimet (12 kpl), esim. Kanala, Lipola, Pamppala. Alueen jouduttua Ruotsin valtaan läntinen vaikutus heijastuu nimissä Jäppilä (ehkä Ruokolahden kautta) ja Pellilä. Nuorempaa skandinaavista siirtolaisuutta edustaa Holttila.

AHJÄRVI ahjärv, järvi ja kylä. Ahueniärff by 1559 KA 5191: 55v, Achui Jerffui 1577 KA 5446: 24, Affuierffuiby 1602 KA 5817: 17, kylä (Kivennapa). – Kylä sijaitsi Ahjärven (< *Ahvenjärvi, AchuiJerffwi 1644 KA MMH G 1: 88) pohjoisrannalla. Vrt. ahjärv, järvi ja kylä, Affuiärff by, Affiærffby 1557 KA 5137: 13v (Ruokolahti). Ahvenjärvistä sai ilmeisesti runsaasti ahvenia.

ASKOIS Askois öde 1644 KA MMH G 1: 61, autio (Kivennapa). – Autioitui 1500-luvun puolivä- lissä. Henkilönnimi pohjautuu Eskil-etunimen rahvaanasuun Asko, esim. Asko Larson 1592 KA 5640: 63 (Hiitola, Hiitola). Asukas voi olla lähtöisin Askolan kylästä (Luumäki, Nuijamaa).

HAAPALA haapala, kylä, ”haapametsää”. Hapala 1400-luku Gallen 1968: 214, 1558 KA 5165: 1, Hapala by 1575 KA 5418: 74v, kylä, Hapala godz ed.: 38v, tila, hapala by 1602 KA 5817: 27, kylä; asukas: Olli hapan 1544 KA 5002: 157, vrt. Hapala ellr orisari 1554 KA 5085: 2v, Kivennavan kartanon niitty (Terijoki) [kartta]. || haapala, kylä. Hapala 1643 KA MMH G 1: 36, Haapala 1867 KA MMH Jb: 97; asukas: Olli Hapan 1553 KA 5069: 14, Hapain 1774 KA MMH 125 Uusikirkko 3:2, kantatalo (Uusikirkko). – Vrt. Matti hapainen 1561 KA 5234: 66 (Muolaa). Terijoen Haapala on saanut nimensä haapametsästä, Uudenkirkon Haapala ehkä henkilönnimestä Haapanen. Ks. Haapakylä.

HANTTULA Hantola Socknn 1541 KA 4994: 1, Hanttula Sochnn 1559 KA 5191: 85v, pitäjä, jonka useimmat kylät kuuluivat myöhemmin Kivennapaan. || hanttula, kylä. Hanttula by 1559 KA 5191: 45, hanttula by 1602 KA 5817: 15; asukkaita: Hindric hanton 1543 KA 5000: 91v, Hans hanttuinen 1561 KA 5234: 70 (Muolaa) [kartta]. – Pitäjännimi johtuu kylännimestä. Pitäjän kirkko oli alkuaan siellä. Kylännimen takana oleva talonnimi sisältää roomalaiskatolisen Johannes-etunimen rahvaanasun Hanttu (Nissilä 1975: 174). Vrt. Thomes hanttun 1591 KA 5667: 10 (Rautu, Kaskaala)

HARTONEN hartone, hartosiikylä : hartosis. Hartonen 1909 Suomi kartasto, kylä, Hartosenpellolle, Hartosensuolle 1889 KA MMH G 39 10/7; mahdollinen asukas: Thom Hend:ss Hardoin 1754 KA SSS 5 (Kivennapa, Kekrola) [kartta]. – Kylännimi pohjautunee viljelysnimeen Hartosenpelto, jonka takana on jälkinimi Hartonen (< etunimi Harto < Hariton).

HOLTTILA holttila. Holtila by 1575 KA 5418: 75, Holttila 1590 KA 5637: 15, Holttila by 1602 KA 5817: 18, kylä; asukas: Holta per, per holtin 1544 KA 5002: 146v, 147 eli per holst 1551 KA 5044: 37 (Kivennapa). – Henkilönnimestä Holtti, joka voi olla esim. Reinhold- tai Winhold-nimen afereesi (Nissilä 1975: 253). Muolaan Harvolan seutukylään on merkitty vina holtthi 1549 KA 5026: 48v,Vijna holti 1554 KA 5086: 6 (?< Winhold).

IKOLA ikola. Ikola 1551 KA 5044: 13, Ikola by 1559 KA 5191: 60v, Jkoilaby 1602 KA 5817: 16v, kylä; asukas: Thomas Ikon 1544 KA 5002: 126 (Kivennapa) [kartta]. – Asutusnimen takana on joko muinaissuomalainen henkilönnimi Iko tai jälkinimi Ikonen. Vrt. hans Ikoin 1549 KA 5026: 33 (Kirvu, Hauhiala), Lauri Ikoin 1559 KA 5179: 14 (Viipuri, Karppila). Vanhoja Iko-kylännimiä (Kokemäki, Tyrvää, Isokyrö, Juva, Sääminki, Inkerin Tuutari ja Vuole) ja Iko-henkilönnimiä (edellisten lisäksi Uusikirkko, Köyliö, Karkku, Taipalsaari, Rautalampi, Pellosniemi, Vesulahti, Sääminki, Rantasalmi, Tavisalmi) esiintyy sekä Länsi- että Itä-Suomessa.

ILVES Jlwis öde 1644 KA MMH G 1: 81, autio Joutselän tienoilla (Kivennapa). – Ehkä henkilönnimestä Ilves, josta kuitenkaan ei ole tietoa täältä.

JALKALA jalkala. Jalkala 1909 Suomi Kartasto, 1913–1921 Kielletyt kartat II, kylä; vanha nimi kertoman mukaan: paksujalka : paksujalal, paksujalkala, Paxujalka, Paxujalca by 1729 KA SSS (Kivennapa) [kartta]. – Ilmeisesti sievistelty uusi asu jälkinimestä Paksujalka. Asutus voi olla lähtöisin Kirvusta. Vrt. Lasse ielkaua 1543 KA 5000: 91, Lauri Jalckauan 1544 KA 5002: 149, Clemet Jalkauain 1602 KA 5817: 15v (Kivennapa, Pamppala), Lauri Jalckauan 1549 KA 5026: 74 (Uusikirkko). Ks. Paksujalkala.

JORMOLA Jormolan by 1590 KA 5637: 15v, Jormolan maa 1598 KA 5762: 24v, Jormola ödhe 1641 KA 8564: 336, kylä ja autio; asukas: Sigfrid Jormoinen 1559 KA 5191: 56 (Kivennapa). Vuonna 1559 kylä on merkitty Polviselän seutukylään. Rinnakkaisnimi v. 1602: Notkola. – Vrt. Matts Jormon 1566 KA 5298: 79v (Kivennapa, Riitamaa, Vehmainen), Jormola Lausuinen 1640 KA 9649: 11v (Rautu, Palkeala). Takana on ortodoksisen Jeremej-etunimen rahvaanasu Jorma, Jormoi (Nissilä 1976: 76) tai Jermolaj-etunimen asu Jormola.

JOUTSELKÄ joutselkä : joutseläs. Jousen selke 1400-luku Gallen 1968: 214 Joutzselke 1556 Teitti: 228–229, Joudzelkä by 1559 KA 5191: 56v, Jouselkä by 1590 KA 5637: 16, Joud- zselckeby 1602 KA 5817: 16v, kylä (Kivennapa) [kartta]. – Kylän alla on järvi joutseläjärv, Joutzselckä Jerffwi 1644 KA MMH G 1: 81 (alkuaan ehkä *Joutjärvi), jonka mukaan harju (murteen selkä) ja harjukylä on nimetty.

JÄPPILÄ Jäppilä by (asukas: Erick Jäpin) 1559 KA 5191: 77, kylä; v. 1602 Joutselkää (Kivennapa) [kartta]. || jäppilä. Jeppile 1589 KA 5608: 80, Jeppileby 1602 KA 5817: 28v, kylä; asukas: Hannus ieppin 1543 KA 5000: 97, Ihanus Jeppin (Nöttz) 1544 KA 5002: 156v (Uusikirkko). – Roomalaiskatolisesta etunimestä Jäppi < Jakob (Nissilä 1975: 173). Vrt. Anti iäppin 1557 KA 5137: 10v (Jääski, Hallikkala), bentt ieppin 1554 KA 5086: 92 (Koivisto, Saarenpää), jäppiläniem, niemi ja kulmakunta, Jæppilæ by 1557 ed.: 10; asukas: Antti Jeppin 1544 KA 5002: 99 (Ruokolahti, Immalanjärvi), Anders Jäppin 1638 KA 9646: 140v (Sakkola, Vilakkala). Vanhat Jäppi-nimet ovat itäisiä, etenkin eteläkarjalaisia.

KANALA kanala. Canala 1569 KA 5335: 23v, Canala by 1572 KA 5380: 34v, Kanala by 1590 KA 5637: 18, Kamelaby 1602 KA 5817: 16v, kylä; mahdollisia asukkaita: Kana Rydz 1543 KA 5000: 90, kaupi kana 1558 KA 5165: 27 (Kivennapa) [kartta]. – Henkilönnimestä, johon sisältyy ortodoksinen etunimi Kana, Kanana < Konon (Nissilä 1976: 79).

KARVALA karvala. Karffuala by 1598 KA 5760: 13, Karfualaby 1602 KA 5815: 38, kylä; asukas: Nils karffuan 1543 KA 5000: 79v (Kirvu). || karvala. Karffuala 1558 KA 5165: 1v, Karuala by 1577 KA 5446: 18v, Karffuala by 1602 KA 5817: 16v, kylä; asukas: Simon karffuan 1543 KA 5000: 91v (Kivennapa) [kartta]. || Karwala ödhe 1614 KA 5973: 32v, autio, = Kervoila (Rautu). – Vrt. Simon karffuain 1554 KA 5083: 325v (Antrea, Saviniemi), Oluff Kar- uanen 1592 KA 5640: 63 (Hiitola, Hiitola), Oluff Karfuainn 1615 KA 5973: 40v (Kaukola, Kortteensalmi), Nils Karfwainn 1616 ed.: 46 (Pyhäjärvi, Rotjanlahti), Martti karuan 1557 KA 5137: 13v (Rautjärvi, Rautjärvi), Thomas Karfwain 1613 KA 5973: 8v (Rautu, Potkela), Karvala, kylä (Halikko, Lieto, Kärkölä, Säkkijärvi). Takana on liikanimi, joka on annettu henkilön karvaisuuden perusteella. Aiemmin nimi on voinut olla kaksiosainen, esim. Karvajalka, Karvarinta. Itä-Kannaksen Karvaset ovat ehkä lähtöisin Kirvusta tai Kivennavalta. Inkerin Tuutarin Karvala on saanut nimensä Kivennavalta tulleesta Kar- vasesta (Kepsu 2010: 152). Vrt. Nissilä 1975: 139, 144.

KAUKALEMPILÄ Kaukalembilä By 1554 KA 5086: 86, Kauckalembi 1556 KA 5117: 76, Kaukalembilæ by 1557 KA 5137: 6v, Cauckalembeleierffui 1582 KA 5510: 2, Caukalembelä och Pichkala 1602 KA 5815: 31, kylä; asukas: per kaukalempin 1544 KA 5002: 86v; aiemmin Jääsken suurpitäjää (Viipuri). – Vrt. Mickel Kaukalempin 1554 KA 5086: 29v (Kanneljärvi). Ks. Kaukolempiälä.

KAUKOLEMPIÄLÄ kaukolempeelä, kaukolempiälä. Kaukalembelä 1559 KA 5191: 5v, Kaukalembele by 1577 KA 5446: 16, 1602 KA 5817: 16, kylä; asukas: Lasse kaukalembin 1543 KA 5000: 186Kannaksen kylät 86v (Kivennapa). – Takana on muinaissuomalainen henkilönnimi Kaukalempi, Kaukolempi. Vrt. Mickel kaukalempij 1553 KA 5069: 3v (Kanneljärvi, Kanneljärvi), Tomas kau- kalembin 1543 KA 5000: 97 (Uusikirkko, ? = Kanneljärvi). Inkerin Tyrön kylä Kaukalempi lienee saanut nimensä kivennapalaisesta tulokkaasta (Kepsu 2010: 156). Vrt. Kaukalempilä.

KAUKSAMO kauksamo : kauksamol, kauksamel. Kauchsamala by 1577 KA 5446: 19v, Kausamala by 1578 KA 5461: 17, Kauxama by 1590 KA 5637: 18v, Cauxama by 1602 KA 5817: 16, kylä (Kivennapa) [kartta]. – Ehkä *Kaukasenmaa, jolloin kyseessä saattaa olla joko Kuolemajärven tai Äyräpään Kaukolan vanha omistus.

KEKROLAkekrola. Keurola 1558 KA 5165: 2, Kekrola by 1572 KA 5380: 34v, Kechroilaby, Käckroilaby 1602 KA 5817: 16v, 24, kylä (Kivennapa) [kartta]. – Henkilönnimestä Kekroi, johon sisältynee sana kekri ’lempo, piru’. Kekri oli myös karjalaisten jumala (SSA). Takana voisi toisaalta olla sana käkrä ’käyrä’ (SSA). Vrt. Elexie Käckroinen 1589 KA 5640: 4v (Saari, Rautajärvi).

KIVENNAPA kivenapa : -naval. Kiwinapa 1445 FMU III: 368, Kiffuenebbe Sochun 1577 KA 5446: 16, pitäjä, Kijuenebs ffgr 1543 KA 5000: 92, Kijffwinabs fgr 1544 KA 5002: 146v, neljänneskunta; gården Kivenäbben 1556 Teitti: 33, kartano; Kiffuennebbe 1575 KA 5418: 73, Kiffuineb 1602 KA 5817: 18v, kylä (Kivennapa) [kartta]. – Takana on keskiajan ruotsin sana kiffuinebb ’puulinnake’, jollainen lienee ollut Kivennavan keskiaikaisen kartanon kohdalla (Nissilä 1975: 217). Hallintoalueiden ja asutusten nimet pohjautunevat kartanon nimeen. Suomalainen asu on kansanetymologia.

KORPIKYLÄ korpkylä. ?Korpela 1558 KA 5165: 2, Korpi kyle 1575 KA 5418: 72, Kårpi kyle by 1577 KA 5446: 20, Korpikyleby 1602 KA 5817: 23v, kylä (Kivennapa) [kartta]. – ’Kylä korvessa’.

KUKONMÄKI kukomäk : -määel. Kukon Mäki 1559 KA 5191: 59v, Kuchonmekijby 1577 KA 5446: 17, kylä; asukas: kucko lauri 1545 KA 5006: 32 (Kivennapa) [kartta]. – Mahdollisesti henkilönnimestä Kukko.

KUOKKALA kuokkala, kylä. Kokalla 1541 KA 4994: 18v, Kockala 1551 KA 5044: 1v, 12v, kalastamo; Kockala ed.: 1v, Kockala enng 1554 KA 5084: 1, niitty; Kockala 1556 Teitti: 228–229, kartta, Kåckala 1558 KA 5165: 1, Kockala by 1575 KA 5418: 74, kylä (Terijoki) [kartta]. – Vrt. Hindrich Kååcka 1617 KA 5973: 66v (Kaukola, Kaukola), Oloff kokan 1543 KA 5000: 77 eli olli kuockaijn 1553 KA 5068: 13 (Ruokolahti, Kuokkalampi), Olli Kååcka 1616 KA 5973: 52v (Räisälä, Räisälä). Asutusnimi on voitu muodostaa Kuokka-yhdysnimen pohjalle tai se perustuu (esim. kuokkijaa tarkoittavaan) henkilönnimeen. Ks. Nissilä 1975: 153.

KURKELA kurkela, kylä. Kurkela 1551 KA 5044: 1v, kalastamo; Kurckela eng ed.: 1, niitty; Curcola 1400-luku Gallen 1968: 214, Kurkala 1558 KA 5165: 1, Kurckela 1564 KA 5277: 81, Kurkela by 1575 KA 5418: 70v, Kurckela by 1602 KA 5817: 16v, kylä; asukas: Joan kurkin 1543 KA 5000: 92 (Kivennapa). || kurkela. Kurkelaby 1588 KA 5599: 3v, kylä; asukas: siffredt kurgi 1544 KA 5003: 87v eli Siffred kurcki 1553 KA 5117: 32 (Koivisto) [kartta]. || kurkela. Kurchila by 1590 KA 5637: 22v, Kurckela by (asukas: Thomas Kurcki) 1602 KA 5817: 15v, kylä; mahdollinen aiempi asukas: Suni kurki 1544 KA 5003: 75 (Muolaa). – Vrt. pouall Kurki 1543 KA 5000: 73 (Jääski, Ihalempiälä), Hans kurcki 1615 KA 5973: 41 (Käkisalmi,Ylä-Puusti), Hinrich Kurki 1638 KA 9646: 139v (Sakkola, Haitermaa). Asu- tusnimi sisältää joko henkilönnimen Kurki(nen) tai se on muodostettu Kurki-yhdysnimen pohjalta.

LIIKOLA liikola. Liikola by 1557 KA 5137: 17, Likola by ed., 1571 KA 5364: 29v, Lijkolaby 1602 KA 5815: 37v, kylä; mahdollinen asukas: Joan likon 1554 KA 5083: 77 (Antrea) [kartta]. || liikola. Lijkoila by 1559 KA 5191: 69v, Lijkoilaby 1602 KA 5817: 27, kylä; asukas: Hans lijckon 1544 KA 5002: 160 (Kanneljärvi) [kartta]. || liikola. lijkola by (asukas: morthen lijkoinen) 1559 KA 5191: 12, Lijkoilaby 1602 KA 5817: 15v, kylä (Kivennapa) [kartta]. || Lijkoila ödhe 1630 KA 6120: 75, autio; asukas: Mattz Lijkoin 1602 KA 5817: 29 (Uusikirkko, Vammelsuu). || liikola. Lykola 1589 KA 5608: 75v, Lijkoila by 1602 KA 5817: 14, kylä; asukas: Per lijkon 1543 KA 5000: 86 (Valkjärvi) [kartta]. – Vrt. Månns Lijckoin 1613 KA 5973: 8v (Rautu, Kaskaala). Kannakselainen asutus- ja jälkinimi, joka viime kädessä liittyy suomen liika-sanaan (?’henkilö, joka oli liikaa talossa ja joutui lähtemään muu- alle’) tai verbiin liikata ’ontua’(vrt. henkilönnimi Liikkanen). Ks. SSA. Samaa alkuperää on kai myös savolainen jälkinimi Liikanen.

METSÄTERMOLA Tårmala 1550–1599 Gallen 1968: 221, Messetermalaby 1602 KA 5817: 16v, Messetermola 1644 KA MMH G 1: 84, kylä Kekrolassa Seppälän koillispuolella; mahdollinen asukas: Hannus Terman 1543 KA 5000: 92 (Kivennapa). – Myöhemmin, ainakin vuoden 1680 jälkeen Termosia on asunut Kivennavan Karvalan kylässä (Karskela 1989: 268), jossa on kantatalo termone, Termonen 1867 KA MMH Jb: 99v, johon liittyy useita Termos-talonnimiä, esim. termosjussila, termospaavola, termostoivola. Kekrolan kaakkoispuolella Inkerin Lempaalassa on rajan pinnassa kylä termola (ehkä Kivennavalta asutettu), jonne Kivennavan Hartosesta johtaa tie termolakujaset. Asutuksien nimiin sisältyy ilmeisesti sana termä ’törmä’ (Nissilä 1975: 26, SSA), ja henkilönnimi on muodostettu asutusnimen pohjalla. Vrt. Mesterjärvi.

MIETTILÄ miettilä. Metala by 1577 KA 5446: 20, Mettala by 1590 KA 5637: 18v, 1602 KA 5817: 16, Mjetilä 1867 KA MMH Jb: 109v, kylä (Kivennapa) [kartta]. || miettilä. D Melitovo 1500 V: 115, Derevnja Militova Gora v Korbe 1568 AKH I: 166, kylä; Melyttylä öde 1615 KA 5973: 44, autio; Melittylän Mäckj 1631 KA 6125a: 201v, Melittylän mäki 1640 KA 9649: 10, Melijtijsenmäcki 1651 RA LL: 43, Mietulanmäkj 1696 KA 9790: 950v, Metila 1768 KA RK, kylä (Rautu) [kartta]. – Raudun Miettilä sisältää vanhan pakanallisen hen- kilönnimen Mielitty, Mielittu, josta on vanhoja tietoja Länsi-Suomesta (Hattula, Sääksmäki, Lammi), Uudenkirkon Halolasta ja Inkerinmaalta. Esimerkiksi Lempaalassa on kylä Mielittylä, joka on ehkä saanut asutuksensa Raudun Mielittylästä eli Miettilästä. Mietti-, Miettu- ja Mietty-kylännimiä on Paimiossa, Laihialla, Rautjärvellä, Valkealassa, Puumalassa, Tuusniemellä ja Vehmersalmella. Jälkinimen Miettinen ydinalue on SuurJääski. Esimerkkejä: Thomas miettin 1554 KA 5086: 7v (Joutseno, Korvenkanta), Lasse mettin 1543 KA 5000: 74v, Joan metin ed.: 76 (Jääski), Hindric melitun 1550 KA 5034: 17v (Jääski), Suni miettin 1554 KA 5086: 10v (Jääski, Valkiakorpi), Anders Suninpoica miettin 1554 ed.: 15v (Kirvu, Tammijärvi), Heiickij meettijn 1551 KA 5043: 36 (Muolaa), Pååll Metin 1640 KA 9649: 3 (Pyhäjärvi, Kahvenitsa), Per metin, Bengtt metin 1543 KA 5000: 76v (Rautjärvi, Miettilä), peer kaupinpoica miettin 1554 KA 5086: 17 (Ruokolahti, Immala), Lauri mettin 1557 KA 5137: 8 (Ruokolahti, Ikätorola), Suni mettin 1558 KA 5160: 60 (Ruokolahti, Utula), Anders meltun 1543 KA 5000: 95v eli Antti meliton 1544 KA 5002: 154v, Anders melittun 1553 KA 5068: 80 (Uusikirkko, Halola–Kaukjärvi), matthis methin 1544 KA 5002: 153 (Uusikirkko), Mielten järvi 1781 KA MMH 125 Heinjoki 5: 1 (Heinjoki, Heikurila), Mieles Jerwi 1786 ed. Valkjärvi 5: 1 (Valkjärvi, Kostiala). Lähemmin ks. Kepsu 1981: 96–102.

MUSTAPOHJA mustapohja, mustpohja : mustaspohjas, kylänosa ja kylä. Mustapohja (KA MMH Uud), kantatalo n:o 21 (Kivennapa, Joutselkä). Paikalla oli yksi talo v. 1778 (Kiuru 1952: 507) [kartta]. – Kylä sijaitsee Tammiselästä katsoen Mustapohjansuon takana.

MÖKKÖ Mökes öde, Mökos öde 1644 KA MMH G 1: 85, autio, joka sijaitsi Kekrolasta lounaaseen; autioitunut ennen v. 1544 (Kivennapa). – Vrt. mattz möckö 1553 KA 5068: 46v (Muolaa). Takana lienee ortodoksisen Mokej-etunimen rahvaanasu (Nissilä 1976: 100).

PAKSUJALKALA paksjalkala. Paxialckalaby 1595 KA 5711: 9, PaxJalchalaby 1602 KA 5815: 36, kylä; asukkaita: Hindric paxialka 1543 KA 5000: 78v, Hans paxuialka 1544 KA 5002: 105 (Kirvu) [kartta]. – Vrt. Hindrich Paxuialka 1638 KA 9646: 135 (Pyhäjärvi, Ryhmäkylä), Michell Paxu Jalcka 1614 KA 5973: 22 (Sakkola, Karhola). Liikanimestä Paksujalka. Kirvu on Paksujalkojen kantapaikka.

PAMPPALA pamppala. Pampalaby 1556 Teitti: 111, Pampala by 1559 KA 5191: 51v, Pamppala 1590 KA 5637: 13v, pamppala by 1602 KA 5817: 15v, kylä; mahdollinen asukas: Siman pampol 1546 KA 5009: 139v, Simon pampan 1553 KA 5068: 68v (Kivennapa) [kartta]. – Asutusnimen takana on nähtävästi ortodoksisen etunimen Pamfil karjalainen rahvaanasu. Vrt. per pampulain 1550 KA 5034: 48v (Muolaa), Heino pampuinen 1554 KA 5083: 213 eli Heino pampulainen 1554 KA 5086: 36v (Uusikirkko, Jokela–Rieskala). Pamppuset ja Pamppulaiset ovat ilmeisesti Kivennavalta lähtöisin.

PAPULAPapula ödhe 1644 KA 9662: 90v, autio; Papula 1654 KA 9689: 316, ?talo; Papula 1874 KA MMH Jb: 049v, kantatalo; vrt. Papulan Luhta Njtu 1779 KA MMH 125 Kaukola 7: 2 (Kaukola, Kaukola). || Papula by 1559 KA 5191: 10v, Papuins by 1 590 KA 5637: 19, kylä; asukkaita: Hindric papon 1543 KA 5000: 85, Olli papu 1546 KA 5009: 120v, peer papulan 1551 KA 5043: 38 (Muolaa). || papula, kaupunginosa. Papula gård n. 1550 (< 1417), papula, papulaa 1546 KA 5008: 20v, Papula godz 1556 KA 49b: 21, luostaritila (Viipuri). – Ehkä takana on lähinnä jonkin ortodoksisen etunimen (esim. Papa, Pavel; vrt. Papsala) rahvaanasu, joka myöhemmin on yhdistetty kasvinnimitykseen. Vaihtoehtoisesti asutusnimi voisi perustua Papu-yhdysnimeen (SNK). Vrt. Jöntti papun 1544 KA 5002: 110v (Jääski, ?Jääski), Suni papoinen 1559 KA 5191: 61v (Kivennapa, Joutselkä), Kijro Papuin 1613 KA 5973: 8 (Rautu, Palkeala), Staffan Papuin ed.: 7 (Sakkola, Lapinlahti).

PATRIKINKYLÄ patrikki : patrikil, kylä. Patrik KA MMH Uud, kantatalo; lähellä Patrikkajärvi 1909 Suomi Kartasto; Patrikinjärvet (Kielletyt kartat s. 29) (Kivennapa, Ikola). – Järven luona asui 1723 Hendrich Patrick (Karskela 1989: 66), ja siellä oli asutusta ainakin jo v. 1644 (KA MMH G 1: 69). Mahdollinen asukas on voinut olla Michill patrickainen 1569 KA 5335: 17 (Hanttula). Jälkinimen takana on ortodoksinen etunimi Patrik, Patrikij. Vrt. Järvelä.

PAUKKA Paukas öde 1644 KA MMH G 1: 92, autio; entisiä asukkaita: Pouall pauckon 1543 KA 5000: 86v, Lauri pauckain 1602 KA 5817: 22v (Kivennapa, Voipiala). Sijaitsi Voipialan kylän länsilaidalla. – Vrt. Jören pauckainen 1559 KA 5191: 11v (Muolaa, Yskjärvi), Paukkala, kylä (Inkerin Tyrö, Valkeasaari; Kepsu 2010: 327). Takana on ortodoksisen Pavel-etunimen karjalaisasu Paukka (vrt. Pavka < Pavel; Petrovskij 1966: 336; SNK: Paukkonen). Viljo Nissilä (1975: 181) oli läntisen alkuperän kannalla.

PIHLAINEN pihlaine, pihlaisiikylä, pihlaiskylä : pihlaisis. Kylä, jossa on ”paljon pihlajalehtoja”. Pijlax sokns råår 1400-luku Gallen 1968: 214, pitäjä; Pihla by 1559 KA 5191: 36v, Pijchlais by 1575 KA 5418: 70v, pihlais by 1602 KA 5817: 15, kylä; Pihihlas Capell 1645 RA LL: 45, kappeli (Kivennapa) [kartta]. – Kylä on korkealla mäellä, joka lienee *Pihlainen tai *Pihlajamäki, ?*Pihlajaselkä.

POLVISELKÄ polvselkä : polvseläs, polselkä : pollseläll. Poluenselkä 1559 KA 5191: 60, Polffwen selcke 1572 KA 5380: 18, Poluen selke 1575 KA 5418: 70v, Polui selche by 1577 KA 5446: 17v, Polvenselkä 1867 KA MMH Jb: 111v, kylä; kylänselän eteläpäässä on järvi polvjärv, Paluen jerfui 1600-luvun loppu (RA, kart. o.n ritn. utan känd proveniens, nr 371) (Kivennapa) [kartta]. – Järvennimi on primaari. Järvi on kai ollut polvenmuotoinen.

PUHTULA puhtula, puhtolamäki. Puktula 1550–1599 Gallen 1968: 221, Puhuttula 1575 KA 5418: 75v, Puhuttula by 1590 KA 5637: 28v, puhittula by 1602 KA 5817: 27, kylä (Terijoki) [kartta]. – Viljo Nissilä (1975: 123) katsoo, että takana on partisiippinen henkilönnimi Puhuttu. Nimenantoperuste jää epäselväksi, mutta karjalan puhua ’parantaa loitsimalla’ (SSA) voisi sopia kannaksi. Vrt. Mons puhatan 1543 KA 5000: 78, Mons puhaterrin 1544 KA 5002: 108, Anti pohatteri 1557 KA 5137: 18 (Kirvu, Alakuunu). Kirvun henkilönnimen, joka kuuluu ehkä tähän, takana on venäjän henkilönnimi Bogatyr, esim. Bogatyrev 1522, 1578 (Veselovskij). Ks. myös Pyhtylä.

PYLKKÖLÄ pylkkylä, pylkkölä. Pylkills öde 1644 KA MMH G 1: 85, autio, autioitunut n. v. 1540; sijaitsi Kekrolan länsilaidalla; mahdollinen asukas: Lauri pylköinen 1563 KA 5263: 63 (Kivennapa). – Vrt. Eskill Pylckäs 1614 KA 5973: 23 (Metsäpirtti, Metsäpirtti), Hans pylkes 1591 KA 5667: 10 eli Hans pylkein 1592 ed.: 20 (Rautu, Liippua), Pylke michel 1544 KA 5002: 96v (?Ruokolahti). Nimi on ongelmallinen. Henkilönnimen takana voisi olla jokin deskriptiivinen sana, vrt. pylkki, pylkkä ’kort bjelke, stabbe’, pylkkä ’stolpe’, pyllykkä ’kort och trind varelse, luns’ (Lönnrot). Vrt. SNK.

RAIVOLA raivola. Raiuola by, Raiffuola 1559 KA 5191: 71v, 75, Raiuola by 1602 KA 5817: 27, kylä (Kivennapa) [kartta]. || Raiwolaby 1644 KA 9662: 89, Raiwola by 1654 KA 9689: 315, kylä (Räisälä). – Vrt. Raifwola lambi 1696 KA MMH G 33 15/1 (Valkjärvi, Veikkola). Viljo Nissilä (1975: 146, 148) katsoo, että takana on henkilönnimi, johon sisältyy sana raivo ’hurja, raju’. Vaihtoehtoisesti nimien määritteenä on ollut sana raivio. Vrt. Pedri Raiwo eli Raiwo Pedri 1614 KA 5973: 35v, 30v (Metsäpirtti, Neussula).

RAMPALA rampala, kylänosa, kantatalo n:o 4; rammasoar, Vuoksen saari. Rambasari 1651 RA LL: 43, saari, Rampala 1874 KA MMH Jb: 125v, kantatalo (Räisälä, Särkisalo). || rampala. Rambala 1589 KA 5608: 75v, Rambala by 1602 KA 5817: 17v, kylä (Valkjärvi) [kartta]. – Asutusnimien takana on liikanimi Rampa(inen), johon sisältyy sana rampa (Nissilä 1975: 145). Vrt. Ramba 1775 KA MMH 125 Pyhäjärvi 25: 1, kantatalo (Pyhäjärvi, Rah- kajärvi), Heino Rambain 1613 KA 5973: 7v (Sakkola, Lapinlahti), Ramman saren raja 1777 KA MHA Vuoksenranta 17:2 (Vuoksenranta, Korpilahti).

RANTAKYLÄ rantakylä. Rantakylä 1559 KA 5191: 51, Randa kyle by 1577 KA 5446: 17v, Randakyleby 1602 KA 5817: 15, kylä Vuotjärven rannassa. Vrt. randa marti 1554 KA 5083: 176 (Kivennapa) [kartta]. || rantakylä. Rantakylä 1909 Suomi Kartasto, kylä Laatokan rannassa (Pyhäjärvi) [kartta].

RETUSAARI Rettu Sari 1555 KA 5105: 40, niitty; Retusaari 1620 KA 6063: 62, Retutsaarj 1621 KA 6073b: 180, Retuzari Öö 1644 KA MMH G 1: 108, asutus; Retusarij n. 1400, Rethusari 1400-luku (Kepsu 2010: 369), Rätunsarj 1400-luku Gallen 1968: 214, Rethun sari 1545 ed.: 219, Reetu saari 1640 RA LL: 29, saari (Kivennapa / Inkerin Tyrö). – Mahdollisesti tuuli on kerännyt retua eli roskaa saaren länsirannoille (Kepsu ed.).

RIIHISYRJÄ riihisyrjä, kylä. Riisurin (Laurij) 1549 KA 5026: 66, Riihi syri (Laur) 1551 KA 5043: 50, (Thomas) Rijhensyrye 1557 KA 5141: 23, Rijsyri by 1559 KA 5191: 59v, Rissuri (Michil) 1566 KA 5298: 60, Rijsyrileby 1577 KA 5446: 17v, Rijsyrieby 1602 KA 5817: 16v, Rijhisyria 1644 KA MMH G 1: 87, kylä (Kivennapa) [kartta]. – Kylä sijaitsee mäellä Ahjärven koillispuolella. Täällä on saattanut olla muinoin ahjärveläisten riihi. Perusosa syrjä merkitsee ’mäkeä, kangasta, harjua’, kuten useissa muissa vanhoissa Suomen ja Karjalan -syrjä-kylännimissä.

RONNUNKYLÄ Rondo 1867 KA MMH Jb: 90v, 91v, kantatalo; Ronnunkylä (Smaa V); ronnujok, joki (Kivennapa, Ahjärvi) [kartta]. – Kivennavan Seppälän Ronnunkylään on Rontuja merkitty vuodesta 1675 lähtien (Karskela 1989: 262). He ovat mahdollisesti tulleet paikalle Rautjärveltä, josta on merkitty Anders Rontu 1620 (SNK). Takana voisi olla ortodoksi- sen Gerontij-etunimen afereesi (Petrovskij 1966: 87). Vrt. SNK.

RÄIKKÖLÄ räikkölä, räikkylä. Reichöläby 1602 KA 5815: 39, Räickölä 1620 KA 6063: 19v, kylä; asukas: per reickon 1543 KA 5000: 78v eli per räickön 1557 KA 5137: 23 (Antrea) [kartta]. || räikkölä. Ræickölæ by 1557 KA 5137: 5v, Räickölä by 1571 KA 5364: 5v, Reichölä by 1602 KA 5815: 31; asukas: Hannus Räikon 1543 KA 5000: 73v (Jääski) [kartta]. || räikylä. Räytylä 1569 KA 5335: 23v, Räuttyle 1570 KA 5348: 25v, Reuttyleby 1602 KA 5817: 16v, Reuttilä 1620 KA 6063: 56, Reytylä 1644 KA MMH G 1: 90, Räikylä 1790 KA SSS, Räikölä 1867 KA MMH Jb: 116v; asukas. Påwall påwallss räyttynen 1568 KA 5318: 13v (Kivennapa). – Vrt. Räikkölä, kylä (Lempaala; Kepsu 2010. 382). Kivennavan Räyttylä voi olla yhteydessä räytyä-verbiin (SSA), mutta asiatausta jää epäselväksi. Muuten ks. Räikkö. 398Kannaksen kylät RÄIKYLÄ (Kivennapa). Ks. Räikkölä.

RÄISÄLÄ räisälä, pitäjä, kylä, hovi. D Mervegala v Rjažele 1500 V: 10, ... na Rjažele ed.: 11, D Rjažela na retse na Rjažele ed.: 16, 17, D Rjažela pod porogom ed.: 24, ... na retse na Rjažele, ... na reke na Rjažele 1539 AKH I: 21, 1568 ed.: 107, 108, ... nad rekoju nad Rjaželoju 1568 ed.: 78, 79, kylä; Reisele ladegård 1583 KA 5530: 6v, latokartano; Räijsälä Sochn, Räisälä Sochn 1585 RA FC 4: 1, pitäjä; Reijselä by 1585 RA FC 4: 1, Reijsele by 1590 KA 5638: 8v, Räisälä by 1613 KA 5973: 10v, kylä; Raisala sari 1600-luku FHK 98: 1, saari (Räisälä) [kartta]. – Nimi on vaikeatulkintainen, ehkä venäläisperäinen. Vrt. jälkinimiä Rjasa, Rjasin 1400-luvulla Bežetskissä (Veselovskij) ja Rjazan, vanha kau- punki Venäjällä. Savoon muuttaneet Räisäset voisivat olla Räisälästä lähtöisin. Räisä tai Räsä saattaisi toisaalta olla ortodoksinen etunimi (vrt. Rasja < Gerasim; Petrovskij 1966: 346), sillä Sortavalan pogostassa asui Perwoi Räsenpoika 1618 KA 6045a: 32 (Låukusen kylä). Vrt. Rjasa, kylä (NPK V: 552). Vrt. myös Räiskälä.

SAARENMAA saaremaa, saarenmaa : -l. Saris by 1590 KA 5637: 16, Sarenmaby (asukas: per Michelsson Sari) 1602 KA 5817: 18, kylä (Kivennapa) [kartta]. – Kylä on ikäänkuin soiden välisessä saaressa.


SIIRANMÄKI siiramäk. Siramäki 1763 KA SSS, Siramäki eller Sjonmäki, Siranmäki eller Sjonmäki 1818 KA Vi: 1b s. 2308, 2310, Sionmäki eller Siramäki 1867 KA MMH Jb: 118v, kylä (Kivennapa) [kartta]. – Vrt. per sijra 1544 KA 5002: 106 (Jääski, Patjaala). Nimi johtuu jälkinimestä Siira, jota esiintyi Kivennavalla jo 1600-luvun lopusta lähtien ja Siiranmäellä ainakin jo 1700-luvun alussa (Karskela 1989: 265). Kylän vanhempi nimi oli Siionmäki tai Sionmäki.

SIKIÄLÄ sikiälä. Sikkelä 1550–1599 Gallen 1968: 221, Sickilä 1620 KA 6063: 56v, Sickilä by 1624 KA 6093a: 23, Sickiö Bys (genetiivi) 1665 RA LL: 147, Sikilä eller Muldala, Muldola 1867 KA MMH Jb: 118v, kylä (Kivennapa). – Vrt. Per Sykiein 1564 KA 5277: 80v (Riitamaa, Kanala). Ruokolahdella on kylä sikkylä, Sijkiola by 1557 KA 5137: 10v, jossa asuivat Mattz Sikien 1543 KA 5000: 76 ja per sijkiöin 1557 ed. Mahdollisesti nimen takana on läntisen Sigfred-etunimen rahvaanasu (SNK). Toisaalta jonkin Sika-, Siko-alkuisen yhdysnimen pohjalla on voitu muodostaa asukkaan nimi Sikiä, myöhemmin Sikiö, kun nimi on yhdistetty sanaan sikiö. Vrt. Nissilä 1975: 164, 165. Kivennavan Sikiälä on voinut saada asutusta Ruokolahdelta.

SIONMÄKI siiramäk. Sijonmeki 1564 KA 5277: 76, Sijdome kij by 1577 KA 5446: 17v, Sijdomechi by 1578 KA 5461: 14v, Sionmäki by 1590 KA 5637: 17v, Sionmekiby 1602 KA 5817: 23v, Sijionmäki 1630 KA 6120: 76, Sionmäki eller Siramäki 1867 KA MMH Jb: 118v, kylä (Kivennapa). – Nimen vanha asu lienee *Siionmäki, jolloin määritteenä olisi ortodoksisen etunimen Siito < Sidor, Isidor genetiivi. Vrt. asua Siiranmäki, jota esiintyy jo 1700-luvulla.

SOHVOLA Såchwåla öde 1644 KA MMH G 1: 66, autio (Terijoki). – Vrt. madz Sohffuoinen 1559 KA 5191: 57v (Kivennapa, Joutselkä). Ortodoksisesta etunimestä Sohvo < Sofon (Nissilä 1976: 129) tai sen sisältävästä jälkinimestä.

SOITTOLA soittola, soitla. Såyttula by 1577 KA 5446: 10v, Soittula by 1590 KA 5637: 13v, 1602 KA 5817: 15, kylä; asukas: Mattz Soitin 1543 KA 5000: 89, Matti Soittun 1552 KA 5055: 76v (Muolaa) [kartta]. – Takana voi olla Soitto- tai Soittu-yhdysnimi, joka liittyy lintujen soitimeen. Ks. Nissilä 1975: 66. Toisaalta takana voisi olla ortodoksinen etunimi, esim. Zotej, Zotja < Izot (Petrovskij 1966: 120).

SOMEROLA Somerola by 1591 KA 5652: 28, kylä; mahdollisesti Ylentölää (Kivennapa). – Oletettavaan primaariin Somero-yhdysnimeen sisältyy sana somero ’karkea hiekka’. Somerpaikannimiä esiintyy Kannaksella (Kielletyt kartat: 186).

SOPPIKYLÄ soppikylä, kylä ”Kivennavan viimeisessä sopessa”. Soppikyle 1564 KA 5277: 76v, Såppi- kyleby 1579 KA 5473: 13v, Soppikyleby 1602 KA 5817: 16v, kylä (Kivennapa) [kartta]. – Sopessa eli nurkassa (esim. Kanalasta katsoen) sijaitseva kylänkolkka?

SUURSELKÄ suurselkälä, kylä. Suren selke 1400-luku Gallen 1968: 214, kylä tai harju; Suriselke 1551 KA 5044: 1v, niitty, Swriselche by 1577 KA 5446: 17v, Suriselckeby 1602 KA 5817: 16, kylä (Kivennapa) [kartta]. – Asutus on laajalla selänteellä yli 160 metrin korkeudessa merenpinnasta.

TALLIKKA Talleka öde 1643 KA MMH G 1: 78, autio Kurkelan luona, jossa asui v. 1602 (5817: 24v) Jhans tallin (Kivennapa). – Vrt. Henrik tallicka 1555 KA 5093: 6v (Viipuri, Rasalahti). ?Tallinen ’tallimies, -renki’. Vrt. Talikkala.

TAMMISELKÄ tammiselkä : -seläs, kylänosa. Tammiselkä 1909 Suomi kartasto, Smaa, kylä; kylän länsipuolella virtaa Tammioja (Kielletyt kartat: 191) (Kivennapa, Joutselkä) [kartta]. – Kylä on mäenselänteellä, jolla kai kasvaa tammia. Vrt. Tammessälän och Huhon maat, Tammi Sälän Rihipellon och Joen Corpi 1774 KA MMH 125 Uusikirkko 3: 1, 2 (Uusikirkko, Haapala).

TIILINMAA tiilinmaa : -l. Tilinmaby 1602 KA 5817: 26, Tilinmaa by 1621 KA 6073b: 178, Tililänma 1644 KA MMH G 1: 60, kylä Kirkonkylän pohjoisreunalla (Kivennapa). – Vrt., että Hälkölässä Uudellakirkolla oli talo Tiililä (Kielletyt kartat: 193). Kivennavan Tiilinmaa lienee alkuaan jonkin Tiilin omistus. Vrt. Nissilä 1975: 257.

VAITTILA Waittila by 1590 KA 5637: 18v, Waittilaby 1602 KA 5817: 16, kylä (Kivennapa) [kartta]. – Asuttaja lienee tullut Ruokolahdelta, jossa on vanha kylä Vaittila by 1557 KA 5137: 9v, asukas: Staffan vaijtin 1543 KA 5000: 77.

VANHAKYLÄ vanhakylä : vanhaskyläs. Wanhakyle 1550–1599 Gallen 1968: 221, kylä, Vanakyla, Wanakylla öde 1644 KA MMH G 1: 80, autio, mahdollisesti Kurkelan vanha kylänpaikka (Kivennapa, Kurkela) [kartta]. || vanhakylä : vanhaskyläs. Gambl:by 1556 KA 5117: 80, (Ollij) vanakyle 1557 KA 5151: 3v, Vanhakyle by 1572 KA 5371: 13, Wanhakyle 1576 KA 5423: 15, kylä, oletettavasti Tiurinsaaren eli Tuurinsaaren vanhin kylänpaikka (Koivisto).

VEHMAINEN vehmaine, vehmaisiikylä : vehmaisis, kylä. Vehemas, Vehemas engh 1552 KA 5056: 5v, 18, niitty, Vehmas pelto 1558 KA 5165: 1v, pelto, Wechmas by 1575 KA 5418: 69, Wehmais by 1590 KA 5637: 17v, 1602 KA 5817: 16, kylä, (Kivennapa) [kartta]. || vehmaine : vehmaisis, vehmaisiikyläs. Korostelevo na Vegmase 1500 V: 85, 1539 AKH I: 38, D na Vegmase Novikovo 1500 V: 98, D na Vegmase ... ed.: 99, kylä tai järvi, D Tarujevo u Vegmaskogo Ozera ed.: 99, järvi, D Šislovo na Vegmase ed.: 110, kylä tai järvi, Derevnja Vegmos u ozera u Vegmagskogo 1568 AKH I: 149, Derevnja Vegmasa ed.: 156, kylä, ozerkoVegmasskoje 1568 ed.: 169, järvi, Wehmas by 1585 RA FCö 4: 1, Wemas by 1590 KA 5638: 8, Wehmajs 1613 KA 5973: 7v, kylä (Rautu) [kartta]. – Takana on maastosana vehmas ’reheväkasvuinen paikka’, joka esiintyy paikannimissämme laajalti ja on ehkä lähinnä Hämeestä Kannakselle kulkeutunut (Kepsu 1990: 175–176). Asutusnimi on joko yhdysnimipohjainen tai suoraan asutukselle annettu.

VETKALA Wetkala 1644 KA MMH G 1: 76, asutus (Kivennapa). Sijaitsi Kapalan eteläpuolella. – Ehkä takana on ortodoksinen etunimi Vetka, Fetka < Feodor, Feoktist tms. Vrt. Vetka, joki Pidebskojn pogostassa (NPK III: 22) ja kyliä joen varrella (NPK III).

VOIPIALA voipeela, voipiala, voipiela. Woipiala by 1559 KA 5191: 5v, 1590 KA 5637: 13, kylä, Woipiala 1572 KA 5380: 11, nautakunta, Woipialaby 1602 KA 5817: 15v, kylä (Kivennapa) [kartta]. – Takana on muinaissuomalainen henkilönnimi Voipa, Voipia. Vrt. kylännimiä Voivala (Kaarina), Voipala (Sysmä), Voipaala (Sääksmäki), kantatalon nimeä Voipola (jo 1540; Nousiainen, Kaisela) ja paikannimeä woiuan aho 1561 KA 6331 b : 37 (Vesulahti, Synsiä). Vrt. SNK: Voipio.

VUOTTAA vuottaa : -l. Wotaiaby 1577 KA 5446: 20, Wåttaialaby, Wåttaiaby 1579 KA 5473: 14, Wotta by 1590 KA 5637: 18v, Wottais by 1602 KA 5817: 16, kylä (Kivennapa) [kartta]. – Kylänpaikan pohjoispuolitse virtaa Vuottaanjoki, Woota åhn, Wotaajåcki åhn 1695 KA MMH G 33 14/1, joka laskee Härkäjoen (myös: vuotjok) kautta Vuotjärveen (vuotjärv). Joennimi ?*Vuotaja(njoki) lienee asutusnimen kantanimi. Ks. Vuotama, Vuotjärvi.

YLENTELÄ ylentelä. Ilendele 1566 KA 5288: 57, Ylenndele Jordh 1569 KA 5335: 36v, Ylendele 1589 KA 5608: 78, Ylendöleby 1602 KA 5817: 16, Yländölä 1867 KA MMH Jb: 126v, kylä, Yländölän Iervi 1775 KA MMH 125 Valkjärvi7: 1 (Kivennapa). – Kylä sijaitsee jyrkkien rinteiden idästä ja pohjoisesta rajaamalla melko tasaisella mäellä eli ylänteellä.

ÄYRÄPÄÄ äyräpää : -s, Muolaasta v. 1925 erotettu pitäjä; äyräpää, äyröpää, äyräpääjärv, järvi. tri pogosty [: Sevilakšju, Jasky,] Ogrebu [, Korelskyi pogosty], ... Ægrepæ, Carelsk gislalagh, 1323 (kopioista) FMU I: 122, pogosta, kihlakunta, in parrochia Ægrapæ 1348 REA: 83, apud ecclesiam Ægræpæ 1370 REA: 140, seurakunta, Eurepe 1445 FMU III: 368, pitäjä, Eurupe Herede 1541 KA 4994: 1, Eurupä Heredtt 1543 KA 5000: 72v, kihlakunta, Eurepä Salmi 1589 KA 5623: 15, Käkisalmen läänille kuulunut kalastamo, Egräpää 1640 RA LL: 29, seurakunta (= Muolaa), Euräpä Jerffwj 1645 KA MMH G 1: 161, järvi (Muolaa) [kartta]. – Vrt. Nils ägresth, Nils egrest 1543 KA 5000: 84 (Muolaa), madz ägräinen 1559 KA 5191: 4 (Muolaa, Oinaala), Äyrä per 1553 KA 5068: 67 (Hanttula). Henkilönnimet pohjautuvat todennäköisesti yhdyspaikannimeen *Äkräpää. Olen aiemmin toi- saalta pitänyt henkilönnimeä Äyräpää, Äkräpää primaarina, toisaalta katsonut, että Äyräpäänjärveen pistävän Pyhäpäänniemen (?vanha käräjäpaikka) vanha nimi *Äkräpää olisi kantanimi (Kepsu 1972: 127–128, 134). Lisäksi on Määttälän kylän rannassa pieni kumpare Hiisniemi, Hiisniemenkenkku (Koski 1967: 140), His niemi 1787 KA MMH 125 Muolaa 14: 1 ja Kuusaan mailla Kannilanjoen suun pohjoispuolella Käräiä niemi eli Käräjäsaren ...mat 1787 ed. 14. 1, 2. Perimätiedon mukaan vanhin kirkko olisi ollut Kopralan rannassa Papinniemessä Äyräpäänjärven niemekkeellä (Kähönen 1959: 158). Kähönen (ed.: 62) katsoo, että Äyräpäänjärvi olisi saanut nimensä siitä, että se on äkrään eli kaksoisnauriin muotoinen (vrt. Äkräs, karjalaisten maanviljelyksen jumala). Mahdollisesti jokin niemi, jolle Äyräpään pogostan ensimmäinen kirkko oli rakennettu, oli nimeltään *Äkräpää. Pitäjä sai nimensä niemennimen mukaan ja luultavasti järvi myöhemmin pitäjännimen mukaan. Niemennimen määriteosana on ehkä juuri jumalan nimi Äkräs. Ks. SSA.


Kivennavan kylät Kyläjaottelu eri lähteissä Karjalan kartat Kannaksen pitäjien etymologiaa