Kivennavan kylät

Kivennapa
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kivennapakartta1939leimattu.jpg

Kylien jaottelu

Kivennavan kylät on määritelty eri tavoin eri aikoina, joten kyliksi laskettavien taloryhmien määrä on vaihdellut.

Henkikirjoissa, joita on 1818 lähtien, on kylien jaottelu erilainen. Kylät on henkikirjoissa jaettu osiin, jotka vuodesta 1915 lähtien on myös nimetty. Nämä kylän osien nimet eivät aina ole samoja, joita kylän asukkaat käyttivät. Mutta osa näistä henkikirjoissa nimetyistä kylänosista löytyy erillisinä kylinä Kivennapa kylästä kylään kirjassa.

Kivennavan kylien määrä on muuttunut vuosisatojen kuluessa. Ennen Vanhan Suomen aikaa moni kylä autioitui ja hävisi ajoittain pitkäksikin aikaa. Vasta 1700-luku on rauhoittanut pitäjän alueen ja 1800-luku siivitti sen kasvuun. Kylät laajenivat ja uusia kyliksi luokiteltavia taloryhmiä muodostui.

1920 luvulle saakka Kivennapaan on kuulunut Terijoki ympäristökylineen. Näiden historiaa esitellään Kivennapawikissä, vaikka ne eivät 1939 enää pitäjään kuuluneetkaan. Retusaari eli Kronstadtin läntinen osa kuului Kivennapaan isovihan jälkeen, oli kivennapalaisten laidunmaata. Myös näiden alueiden historiaa esitellään tässä Kivennapawikissä.

Kyläjaotteluista eri aikoina ja eri lähteissä on listat toisella koostesivulla: Kivennavan kylät eri lähteissä

Kivennavan kylät ja omiksi kylikseen eri yhteyksissä lasketut taloryhmät

Ahjärvi


Alakylä oli käytössä kylännimenä isovihan jälkeen aina 1830 luvulle, sen jälkeen se ainakin pääosin on liitetty Haapalaan.


Haapala Haapalaan kuuluneille Luutahännälle ja Tulokkaalle on oma sivu, koska niitä on historiatiedoissa käsitelty omina kylinään. Luutahäntä kylänimi oli käytössä aina 1750-luvun loppuun asti ja vielä 1700-luvun lopussa. Näihin tietoihin on linkit Haapalan sivulta. Tulokas on ollut henkikirjoissa omana kylänään Ruotsin vallan aikoina. Tulokas esiintyy 1754 henkikirjassa Haapalan jälkeen. Haapalaan kuulunut Alakylä oli käytössä kylännimenä 1830 luvulle. Haapala liitettiin Terijokeen 1920-luvulla.


Hiirelä Hiirelää ei ole omana kylänään henkikirjoissa 1900-1800- luvuilla vaan kuuluu Kurkelaan. Kurkela jakautuu neljään osaan, Vanhakylään, Montosenmäkeen, Hämäläisenmäkeen ja Tonteriin. Kivennapa kylästä kylään kirjassa Kurkela on Tonteri, Vanhakylä, ja Hiirelä.


Hartonen Hartosta ei ole virallisissa asiakirjoissa, mutta Kivennapa kylästä kylään esittelee sen omana kylänään.


Holttila


Ikola Osa Ikolan taloista oli henkikirjoissa Järvelä nimisenä 1780-luvulle. Patrik kuului Ikolaan, vaikka sijaitsi siitä erillään. Paksujalkala kylännimi oli käytössä aina vuoteen 1760 asti. Sen jälkeen kylä liitettiin osaksi Ikolaa.


Jalkala oli henkikirjoissa aina osa Joutselkää. Kylästä kylään kirjassa se esitellään erillisenä kylänä.


Joutselän osat Jalkala, Rasala ja Mustapohja esitellään Kylästä kylään kirjassa erillään, vaikka henkikirjoissa ne aina on liitetty Joutselän kylään.


Jäppinen ei ole omana kylänään henkikirjoissa.


Järvelä Osa Ikolan taloista oli henkikirjoissa Järvelä nimisenä 1780-luvulle.


Kanala


Karvala


Kaukolempiälä


Kauksamo


Kekrola


Kirkonkylä Kivennapa kylästä kylään sijoittaa Tiilinmaan osaksi Kirkonkylää. Henkikirjoissa se on erillään.


Kontu ei esiinny missään henkikirjassa. Henkikirjoissa sen talot ovat osana Kirkonkylää.


Korpikylä


Kotselkä


Koukkula Osa Seppälän taloista oli henkikirjoissa Koukkulan kylänä 1730-luvulla ja 1790-1820. Muina aikoina Koukkulan talot ovat olleet Seppälää.


Kukonmäki 1800-luvun Henkikirjoissa Rantakylään kuulunut Kukonmäki löytyy omana kylänään.


Kukkola


Kuokkala


Kurkela


Lavolaa ei esiinny missään henkikirjassa. Kivennapa kylästä kylään esittelee sen omana kylänään.


Liikola


Linnanmäki Linnanmäki oli osa Kirkonkylää, mutta 1800-luvulla se henkikirjoissa laskettiin omaksi kyläksi.


Lintula


Lipola


Luutahäntä Kylännimenä oli käytössä 1700-luvulla.


Metsälä Sirkka Karskela mainitsee kirjassaan Kivennapa, väestö ja kylät isonvihan jälkeen Metsälän Miettilä-kylän yhteydessä.


Miettilä


Multalan vanha kylänimi oli Sikiälä tai Sikomäki. Sikiälä oli käytössä 1600-luvulla ja myöhemmin välillä Multala. Henkikirjoissa 1800 ja 1900 luvuilla Sikiälä on taas kylän nimenä. Alanimenä on Multala. Kartassa 1855 Multalasta hieman itään on Sikimäki, joka sekin on ollut kylännimenä. Sikinmäken kohdalla on VirtuaaliKivennavan kartalla Hippeläisen talo.


Mustapohja oli henkikirjoissa osa Joutselkää


Pamppala


Paksujalkala kylännimi oli käytössä aina vuoteen 1760 asti. Sen jälkeen kylä liitettiin osaksi Ikolaa.


Patrikki kuului Ikolaan, vaikka sijaitsi siitä erillään. Se esitellään Kivennapawikissä omana kylänään.


Pihlainen


Polviselkä


Puhtula (Puhuttula) liitettiin Terijokeen 1920. Kivennapa oli jättänyt kylän pois jo vuotta aikaisemmin.


Pylkkölä Osa Vuottaan taloista oli Pylkkölä nimisenä henkikirjoissa isovihan jälkeen aina 1760-luvulle asti. Sittemmin kylänimi katosi ja väestö asui Vuottaan kylässä.


Raivola


Rantakylä


Rasalaa ei ole henkikirjoissa omana kylänään.


Retusaari


Riihisyrjä


Riihiö ei ole henkikirjoissa omana kylänään.


Ronnukylä ei ole henkikirjoissa omana kylänään.


Räikylä


Saarenmaa


Seppälä Osa Seppälän taloista oli henkikirjoissa Koukkulan kylänä 1730-luvulla ja 1790-1820. Muina aikoina Koukkulan talot ovat olleet Seppälää. Termola kylänimi oli käytössä isonvihan jälkeen aika ajoin aina 1860-luvulle asti. Termola liitettiin/kuului käytännössä Seppälän kylään.


Siiranmäki


Sikiälä oli 1600-luvulla kylä, jota myöhemmin nimitettiin Multalaksi. Myös 1915 Sikiälä on henkikirjassa kylän nimenä. Alanimenä on Multala. Kartassa 1855 Multalasta hieman itään on Sikimäki. 1930-luvulta Sikiälästä tai Sikinmäestä ei ole jälkeäkään.


Soppikylä


Suurselkälä


Tammiselkä


Terijoki Erotettiin Kivennavasta omaksi pitäjäkseen 1920-luvulla.


Tiilinmaa Henkikirjoissa Tiilinmaa on oma kylänsä.


Tirttula


Tonteria ei ole omana kylänään henkikirjoissa 1900-1800- luvuilla. Kivennapa kylästä kylään kirjassa on Tonteri 50 taloa, Vanhakylä 11 taloa, Hiirelä 38 taloa. Henkikirjoissa nämä kuuluvat Kurkelaan. Kurkela jakautuu neljään osaan, Vanhakylään, Montosenmäkeen, Hämäläisenmäkeen ja Tonteriin.


Tulokas on osa Haapalaa. Se ollut henkikirjoissa omana kylänään Ruotsin vallan aikoina.


Uupunut Uupune, Uupunut ei ole erillisenä kylänä henkikirjoissa.


Vaittila


Vanhakylä ei näy uusimmissa henkikirjoissa vaan se on osa Kurkelaa. Kurkelan kylä jakautui neljään osaan, Vanhakylään, Montosenmäkeen, Hämäläisenmäkeen ja Tonteriin. Kurkelaa ei taas ole Kivennapa kylästä kylään kirjassa. Kurkelan sijasta on Tonteri 50 taloa, Vanhakylä 11 taloa, Hiirelä 38 taloa. Vanhakylä oli henkikirjoissa omana kylänään aina 1890-luvulle asti.


Vehmainen


Voipiala


Vuottaa Osa Vuottaan taloista oli Pylkkölä nimisenä henkikirjoissa isovihan jälkeen aina 1760-luvulle asti. Sittemmin kylänimi katosi ja väestö asui Vuottaan kylässä.


Ylentölä