Kivennavan kylat

Kivennapa
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ahjärvi

Ahjärvi oli Kivennavan pitäjän isoimpia kyliä, asukkaita ennen talvisotaa noin 500 ja taloja 95. Jo 1500- ja 1600-luvuilla siellä oli välillä 30-50 tilaa, välillä kylä autioitui kokonaan. Keskeinen sijainti sotateiden varrella oli tuolloin myös vaarallinen asuinpaikka. Ahjärvi lukuisien mäkien ja seitsemän pienen järven johdosta oli silti houkutteleva asuinsija aina uusille kaskiviljelijöille. Ahjärvi houkutteli runsaasti venäläisiä huvila-asukkaita autonomian aikana, Suomen itsenäistyttyä huvilat tyhjenivät ja rapistuivat

Ahjärven historiaa Ahjärven talot 1939 Ahjärven suvut Ahjärvi nyt

Hartonen

Idässä Hartonen rajoittui Rajajokeen ja lähimmistä taloista oli rajalle alle pari kilometriä. Hartosen kylässä oli useita alueita: Uusikylä, Keskikylä, Alakylä, Kuortinpää ja Harjula. Ennen talvisodan syttymistä kylässä oli maanviljelystiloja, kolme kauppaa ja kansakoulu. Vuonna 1939 taloja oli kylässä 46.

Hartosen historiaa Hartosen talot 1939 Hartosen suvut Hartonen nyt

Hiirelä

Hiirelä oli maantien varressa Karvalasta rajaa kohti. Kylässä oli vuonna 1939 nelisenkymmentä taloa. Kylän osista käytettiin nimiä Soposenmäki, Hämäläismäki, Uusikylä ja Tapkina.

Historiaa Talot 1939 Hiirelän suvut Hiirelä nyt

Holttila

Holttila oli pieni kylä lähellä kirkonkylää. Vuonna 1939 Holttilassa oli neljätoista taloa.

Historiaa Talot 1939 Holttila suvut Holttila nyt

Ikola

Ikola sijaitsi puolivälissä Kirkonkylästä Raivolan asemalle. Ikolassa oli vuonna 1939 viitisenkymmentä taloa.

Historiaa Talot 1939 Ikola suvut Ikola nyt

Jalkala

Jalkalan kylässä oli parikymmentä taloa. Ennen Suomen itsenäistymistä Jalkalassa oli runsaasti pietarilaisten kesähuviloita. Pitkäjärven ja Kaukjärven rannat olivat myös Suomen itsenäistymisen jälkeenkin suosittua kesänviettoaluetta, mutta pietarilaisten huvilat autioituivat ja rappeutuivat.

Historiaa Talot 1939 Jalkalan suvut Jalkala nyt

Joutselkä

Joutselkä oli laaja kylä, Vuonna 1939 asuttuja taloja Joutselässä oli nelisenkymmentä. Kylä oli levittäytynyt Viipurista Pietariin johtavan tien varteen. Suomen itsenäistyttyä raja Pietariin sulkeutui, mutta Joutselän kautta kuljettiin Terijoelle ja Kuokkalaan.

Historiaa Talot 1939 Joutselkä suvut Joutselkä nyt

Kanala

Kanala oli pieni kylä, ennen talvisodan syttymistä vain 16 taloa. Useimmat talot olivat kohtalaisen vauraita, peltoalaa oli keskimääräistä enemmän. Kanalan kylä sijaitsi Siiranmäeltä ja Suurselkälästä etelään.Tie Vuottaalta kulki Kanalan kautta Tonteriin.

Historiaa Talot 1939 Kanala suvut Kanala nyt

Karvala

Karvalasta kirkolle oli vähän toistakymmentä kilometriä matkaa, Venäjän rajalle vain neljä kilometriä. Lintulan luostari oli kolmen kilometrin päässä ja Lintulan luostarin kohdalta kääntyikin tie Karvalaan. Karvala oli kumpuilevaa hiekkamaata ja kylän osia kutsuttiin mäkien mukaan.

Historiaa Talot 1939 Karvalan suvut Karvala nyt

Kaukolempiälä

Kaukolempiälää kutsuttiin myös Perä-Voipeelaksi. Se oli yksi Kolmikyläksi nimitetyn kylärykelmän kokonaisuudesta.

Historiaa Talot 1939 Holttilan suvut Holttila nyt

Kauksamo

Kauksamo oli kylä pitäjän koilliskulmalla. Kylässä oli ennen talvisotaa nelisenkymmentä taloa.

Historiaa Talot 1939 Kauksamon suvut Kauksamo nyt

Kekrola

Kekrolasta oli matkaa rajalle nelisen kilometriä, Kivennavan kirkonkylään Seppälän kylän ja Ronnunkylän kautta 12 kilometriä.

Historiaa Talot 1939 Kekrolan suvut Kekrola nyt

Kirkonkylä

Kirkonkylä koostui kolmesta välittömästi toisiinsa liittyvistä kylistä: Kirkonkylä, Tiilimaankylä ja Linnanmäenkylä. Vuonna 1939 kirkonkylässä oli taloja noin sata. Kirkonkylä oli Kivenavan hallinnollinen keskus.

Historiaa Talot 1939 Kirkonkylän suvut Kirkonkylä nyt

Kontu

Kontu oli pieni kylä suurten metsien keskellä, Kirkonkylältä katsottuna vajaat kolme kilometriä lounaaseen.

Historiaa Talot 1939 Konnun suvut Kontu nyt

Korpikylä

Korpikylä sijaitsi rajan pinnassa Kivennavan kolliskulmassa. Naapurikyliä olivat etelässä Vehmainen, lännessä Vuottaa, luoteessa Kauksamo ja Miettilä sekä pohjoisessa Lipola. Vuonna 1944 Korpikylässä oli 44 taloa.

Historiaa Talot 1939 Korpikylän suvut Korpikylä nyt

Kotselkä

Kotselän kylä sijaitsi Kivennavan kirkolta 8 kilometriä Viipurin suuntaan. Kylässä oli talvisodan syttyessä 30 taloa.

Historiaa Talot 1939 Kotselän suvut Kotselkä nyt

Kuokkala

Kuokkala liitettiin Terijokeen 1928.

Historiaa Kuokkalan suvut Kuokkala nyt

Kurkela

Kurkela sijaitsi aivan rajan pinnassa

Historiaa Talot 1939 Kurkelan suvut Kurkela nyt

Lavola

Lavola oli rykelmä taloja tien varressa Pitkäjärven ja Joutselänjärven välissä, Kivennavan pitäjän eteläosassa. Terijoen asemalle oli matkaa 12 kilometriä, Kivennavan kirkolle saman verran. Joutselkä oli parin kilometrin päässä Joutselänjärven ja Mutasuon takana. Talvisodan syttyessä Lavolassa oli kahdeksan taloa.

Historiaa Talot 1939 Lavolan suvut Lavola nyt

Liikola

Liikola sijaitsi Kivennapa-Kanneljärvi maantien varressa. Liikolassa oli talvisodan alkaessa parikymmentä taloa. Kylää kutsuttiin myös Keski-Voipeelaksi tai Hyyteläksi, jotta sitä ei sekoitettaisi pitäjänrajan toisella puolella olevaa Kanneljärven Liikolaan.

Historiaa Talot 1939 Liikolan suvut Liikola nyt

Lintula

Lintulassa toimi ennen sotaa Lintulan luostari, joka oli Suomen ainoa kreikkalaiskatolinen naisluostari.

Historiaa Talot 1939 Lintulan suvut Lintula nyt

Lipola

Lipola oli isohko kylä ennen talvisodan syttymistä, taloja 77. Lipola sijaitsi aivan rajan tuntumassa pitäjän koilliskulmalla.

Historiaa Talot 1939 Lipolan suvut Lipola nyt

Miettilä

Miettilä sijaitsi Rautuun johtavan tien varressa, puolimatkassa Kivennavan kirkonkylästä Raudun kirkonkylään, Kauksamon ja Lipolan välillä. Kylässä oli ennen talvisotaa 24 taloa.

Historiaa Talot 1939 Miettilän suvut Miettilä nyt

Multala (Sikiälä)

Multala oli parinkymmenen talon kylä Siesjärven kupeessa Kivennavan pitäjän itäosassa. Karvala ja Hartonen olivat naapurikyliä. Kylä löytyy kirkonkirjoista sekä vanhoista maa- ja henkikirjoista Sikiälänä. 1930-luvun kartassa se on Multala.

Historiaa Talot 1939 Multalan suvut Multala nyt

Mustapohja

Mustapohja oli pienehkö kylä aivan rajan pinnassa pitäjän kaakkoiskulmalla. Taloja vuonna 1939 oli 24.

Historiaa Talot 1939 Mustapohjan suvut Mustapohja nyt

Pamppala

Pamppala sijaitsi pitäjän luoteiskulmassa Muolaan rajalla. Taloja vuonna 1939 oli 35.

Historiaa Talot 1939 Pamppaisen suvut Pamppainen nyt

Patrikki

Patrikki sijaitsi Kivennavan pitäjän lounaislaidalla kahden pienen järven rantamilla. Maakirjoissa ja henkikirjoissa Patrikki luetaan Ikolan kylään kuuluvaksi, vaikka oli siitä selvästi erillään. Koulu oli Ikolassa, noin neljän kilometrin päässä. Lähimpään kauppaan oli matkaa saman verran, samoin lähimpään puhelimeen. Ennen talvisotaa Patrikissa oli 15 taloa.

Historiaa Talot 1939 Patrikin suvut Patrikki nyt

Pihlainen

Pihlainen sijaitsi kirkonkylästä 15 kilometriä luoteeseen, Muolaan ja Valkjärven pitäjien rajalla. Lähimmät kylät olivat Muolaan Jaarila ja Muolaan Karhula. Kivennavan puolella lähimpiin kyliin Rantakylään ja Ahjärvelle oli matkaa, Ahjärvi oli kirkonkylään kuljettaessa matkan varrella, mutta aivan loppumatkassa. Pihlainen oli iso kylä, ennen talvisodan alkamista kylässä oli 73 taloa.

Historiaa Talot 1939 Pihlaisen suvut Pihlainen nyt

Polviselkä

Polviselkä oli Kivennavan isoimpia kyliä, vuonna 1939 lähes 70 taloa, joissa asukkaita noin kolme ja puolisataa. Polviselkä oli kirkonkylästä etelään, aivan kirkonkylän liepeillä. Polviselkä sijaitsi korkealla mäellä.

Historiaa Talot 1939 Polviselän suvut Polviselkä nyt

Puhtula

Puhtula liitettiin vuoden 1920 alusta Terijokeen. Kivennapa oli jättänyt Puhtulan pois kirjoistaan jo vuotta aikaisemmin, joten puhtulalaiset elivät vuoden päivät ilman pitäjää.

Historiaa Puhtulan suvut Puhtulan nyt

Raivola

Raivola koostui kolmesta osasta. Puhuttiin Alaraivolasta ja Yläraivolasta sekä Raivolan asemasta. Taloja Raivolassa oli ennen talvisotaa yli neljäsataa.

Historiaa Talot 1939 Raivolan suvut Raivola nyt

Rantakylä

Rantakylä sijaitsi Kivennavan pitäjän pohjoisosassa Muolaan pitäjän rajalla. 12 km kirkonkylästä ja 2 km Viipuriin vievältä maantieltä. Rantakylässä oli talvisodan alkaessa 70 taloa.

Historiaa Talot 1939 Rantakylän suvut Rantakylä nyt

Riihisyrjä

Riihisyrjä oli kirkolta 7 kilometriä Rautuun johtavan maantien varressa. Taloja vuonna 1939 Riihisyrjässä oli 53.

Historiaa Talot 1939 Riihisyrjän suvut Riihisyrjä nyt

Riihiö

Riihiö oli pieni kyläyhteisö Kivennavalla Vehmaisten kylän takana rajalle päin. Riihiö oli aivan rajan pinnassa, Venäjän puolella Lempaalanjärvi ja Lempaala. Kylässä oli talvisodan syttyessä vain kolme taloa, rajavartioston talo, metsänvartijantalo ja Kakon talo.

Historiaa Talot 1939 Riihiön suvut Riihiö nyt

Ronnunkylä

Ronnunkylä kuului kirkonkirjoissa Ahjärvelle, vaikka se maantieteellisesti siitä oli selvästi erillään.

Historiaa Talot 1939 Ronnunkylän suvut Rontu nyt

Räikylä

Räikylä tai Räikkylä oli pieni kylä Siiranmäen, Soppikylän ja Kekrolan välissä. Taloja Räikylässä oli kymmenen.

Historiaa Talot 1939 Räikylän suvut Räikylä nyt

Saarenmaa

Saarenmaa oli pieni kylä. Taloja oli ennen talvisodan syttymistä seitsemän. Pinta-alaltaan kylän tilat olivat suurehkoja pitäjän tilojen keskikokoon verrattuna. Kylää kutsuttiin aiemmin Kuortinmäeksi, sillä kylän vanhin suku oli Kuortti. Vanhaa perua oli myös se, että Saarenmaan talot olivat hyvin tiiviinä ryppäänä kuten aiemmin Kivennavalla oli tapana kylät rakentaa.

Historiaa Talot 1939 Saarenmaan suvut Saarenmaa nyt

Seppälä

Seppälä sijaitsi Ronnunkylän ja Kekrolan välissä Siesjärven pohjoispuolella. Seppälän kylä jakautui kahdelle mäelle, Koukkulan mäelle ja Kaukosmäelle. Koukkulaksi kylää kutsuttiinkin, Seppälä se oli vain kartoissa ja virallisissa asiakirjoissa. Taloja Seppälässä eli Koukkulassa oli parikymmentä talvisodan syttyessä.

Historiaa Talot 1939 Seppälän suvut Seppälä nyt

Siiranmäki

Siiranmäki sijaitsi kirkonkylästä noin kahdeksan kilometriä koilliseen. Ennen talvisodan syttymistä Siiranmäen kylässä oli 18 taloa.

Historiaa Talot 1939 Sikiälän suvut Sikiälä nyt

Soppikylä

Soppikylä oli pieni kylä. Kylässä oli 18 taloa, joista talvisodan syttyessä oli 14 asuttuna. Soppikylä sijaitsi aivan rajan tuntumassa Vehmaisten ja Räikkylän välissä hieman syrjässä maantiestä.

Historiaa Talot 1939 Soppikylän suvut Soppikylä nyt

Suurselkä

Suurselkälä sijaitsi Kivennavan kahden suurimman mäen Siiranmäen ja Tiemäen välisessä notkossa. Suurselkälään kuului 24 taloa ennen talvisodan syttymistä.

Historiaa Talot 1939 Suurselän suvut Suurselkä nyt

Terijoki

Terijoen ensimmäinen kuntakokous pidettiin Keskikylän kansakoulussa 1910. Terijoen seurakunta oli päässyt itsenäiseksi jo aiemmin ja tämä mahdollisti Kivennavan eteläosien kylien irtautumisen entisestä pitäjästään.

Historiaa Terijoen suvut Terijoki nyt

Tiilinmaa

Historiaa Talot 1939 Tiilinmaan suvut Tiilinmaa nyt

Tirttula

Tirttula Kirkonkylän Linnanmäen rinteiden ja Polviselän harjun välisessä laaksossa Viipuri-Pietari maantien varressa. Talot sijaitsivat maantien varressa, pellot niiden takana. Tirttulassa oli ennen talvisodan syttymistä 24 taloa.

Historiaa Talot 1939 Tirttulan suvut Tirttula nyt

Uupune

Uupune sijaitsi viitisen kilometriä Kirkonkylästä koilliseen Terijoki-Viipuri maantien varressa. Uupuneen viisi taloa olivat tiiviinä rykelmänä tien varressa.

Historiaa Talot 1939 Uupunen suvut Uupune nyt

Vaittila

Vaittila oli 24 talon kylä Kivennavan pitäjän pohjoisosassa Valkjärvelle ja Rautuun johtavien teiden risteyksessä. Lipola oli Vaittilan naapurikylä.

Historiaa Talot 1939 Vaittilan suvut Vaittila nyt

Vehmainen

Vehmainen sijaitsi Kivennavan pitäjässä rajan pinnassa, Siiranmäestä pari kilometriä rajalle päin. Taloja Vehmaisissa oli ennen talvisotaa 56.

Historiaa Talot 1939 Vehmaisen suvut Vehmainen nyt

Voipiala

Voipiala oli Kivennavalla yksi kolmikyläksi sanotun kylärykelmän osa. Näitä kyliä kutsuttiin yhteisellä nimellä Voipeela. Voipialassa oli 23 taloa vuonna 1939.

Historiaa Talot 1939 Voipialan suvut Voipiala nyt

Vuottaa

Vuottaa sijaitsi Kirkonkylästä Rautuun johtavan tien varressa. Kylää halkoi kaksi valtion hoidossa ollutta maantietä, Raudun tie ja Valkjärven tie. Kylässä oli 50 taloa vuonna 1939.

Historiaa Talot 1939 Vuottaan suvut Vuottaa nyt

Ylentölä

Ylentelä oli Kivennavan pitäjän syrjäisimpiä kyliä. Kyläasutus sijaitsi mäkien päällä Valkjärven rajalla. Ylentelässä oli talvisodan syttyessä 21 taloa.

Historiaa Talot 1939 Ylentölän suvut Ylentölä nyt