Kurkela

Kivennapa
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kurkela.jpg

Kurkelan historiaa

Kurkela oli 1600-luvun alkaessa viiden aution kylä. Kylä myös pysyi autiona aina 1630-luvulle asti. Vuonna 1636 Kurkelaa asettui viljelemään kolme sukua, Kirjavainen, Kiuru ja Paakkinen, joka viimeksi mainittu merkittiin karanneeksi. Myös Kiuru katoaa, sillä 1639 henkikirjassa Kurkelassa on kaksi Kirjavaisten veljestä yhdellä tilalla. 1657 henkikirjassa on kolme tilaa, Suokas, Kostiainen ja Lasse Mikonpoika. Kirjavaiset löytyvät nyt Karvalasta. 1600-luvun jälkipuoliskolla on tiloja vain yksi 1663, Kostiaisen tila. 1670-luvulla kaksi, 1690-luvulla kolme ja neljä. Hännikäinen, Hiiri ja Kostiaisilla kaksi. Suurten kuolonvuosien jälkeen Kurkelassa on edelleen Hiiren ja Kostiaisen tilat. Kolmantena on nyt Kirjavainen, joka on saapunut Pihlaisista. Isonvihan jälkeen kylässä on vain Hiiren talo, mutta maarevisioon mennessä kylään ovat taas asettuneet Kirjavainen ja Kostiainen. Hännikäinen, Hippeläinen ja Pakkanen ovat uusia sukuja.

Katso > Kurkelan suvut


Paavo Kiurun teoksessa Kivennapa (1951) Kurkelasta todetaan mm. seuraavaa:
"Kurkelan kylä jakaantuu kolmeen osaan: Hiirelään, Tonteriin ja Vanhaankylään. Karvasta päin tultuamme sivuutamme Sopasen, Terosen ja Teräväisten talot, jotka ovat Vanhastakylästä tulevan tien varrella. Nyt olemmekin keskellä Hiirelän kylää. Siitä oikealle lähtee Tammiselän tie, jonka varrella ovat Lensun ja Kouhian talot. Edvard Lensu oli kunnanpalopäällikkönä ja monissa kunnallisissa toimissa . Kylän itäpäässä eroaa kaakkoon Hiltusen, Kurjosen, Tuokon, Motturin ja Kähösen talojen ohi tie Myllymäen Tapkinan hoville, jolle aikoinaan kuului n. 300 hehtaaria maata. Sen omisti saksalaissyntyinen Fredrik Tapkin (Tabken). Hovi oli Rajajoen rannalla ja siihen kuului myös mylly sekä saha. Hovitilan osti Kauko Huilu Kaislahdesta. Tapkin itse katosi Venäjän vallankumouksen aikoina. Hänen kerrottiin saaneen surmansa yrittäessään palata Suomeen vuonna 1917. Hovin kohdalla on ns. Tapkinan tulli, jossa ei varsinaista ylimenopaikkaa ollut, mutta hovin isäntä oli hankkinut itselleen oikeuden sitä käyttää. Kannanksen rajavartioston aikana hovin lähellä oli Myllymäen vartio.
Lähes parisataa vuotta sitten Hiirelässä oli vain kolme taloa, Montonen, Honkanen ja Lensu. Toista sataa vuotta sitten Montoset olivat jakaantuneet kolmeksi taloksi, joiden isäntinä olivat Antti, Matti ja Tuomas. Lensuja oli kaksi, Tuomas ja Yrjö. Lisäksi oli tullut Juho Savolaisen talo. Viime vuosisadan puolella (1800) on siellä ollut myös lisäksi Hiltusia, Ukkosia, Lemmettyjä ja Kettisiä. Kylässä on asunut myös Termosia ja Soposia. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Inkerinmaalta tullut Teräväinen osti kylästä tilan ja Metsäpirtistä tuli Hämäläinen."

Katso Paavo Kiuru Kurkelasta



Kivennapa kylästä kylään kirjasta Kurkela puuttuu. Siinä on Tonteri 50 taloa, Vanhakylä 11 taloa, Hiirelä 38 taloa. Näitä kyliä ei ole omina kylinään henkikirjoissa 1900-1800- luvuilla. Henkikirjassa 1918 Kurkelassa on 18 tilaa se jakaantuu Vanhakylään, Montosenmäkeen, Hämäläisenmäkeen ja Tonteriin.



Kurkela nyt

Žuravki [Журавки]

Kuka kuvailisi Kurkelan nykyistä tilaa?

Kurkelaan liittyviä linkkejä



Kivennavan kylät Kurkelan historiaa Kurkelan talot 1939 Kurkelan suvut Kurkelan väestö