Paavolainen

Kivennapa
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suvun alkujuuret

Sukunimi on lähtöisin Kivennavalta. Nimi on asukkaannimijohdos Paavola-nimestä

Juuret Kivennavalla

Isovihan jälkeen Kaukolempiälä ja Vuottaa olivat kyliä, joissa Paavolaisia asui.

Paavolainen Kivennavalla

Syntyneitä Kivennavan kylissä

1700-luku: Vuottaa (26), Haapala (1), Kaukolempiälä (1),

1800-luku: Vuottaa (121), Tirttula (46), Kirkonkylä (24), Joutselkä (19), Ahjärvi (15), Kekrola (15), Terijoki (13), Kuokkala (8), Raivola (7), Voipiala (2),

1900-1914: Vuottaa (28), Joutselkä (20), Kirkonkylä (7), Kuokkala (6), Tirttula (6), Polviselkä (3), Terijoki (2), Siiranmäki (1),

Lähde: Syntyneet ja kastetut vanhasta Katihasta kerättynä. Nimen tulkinta ja asuinpaikan haku tekevät luvut epävarmoiksi, mutta antavat kuitenkin kuvan mihin kyliin suku on asettunut. Tarkemmat tiedot löydät alkuperäislähteistä.

1930-luvulla Paavolaisen taloja:

Vuottaa (12), Joutselkä (2), Polviselkä (2), Raivola (2), Tirttula (2), Kirkonkylä (1),

Pekka Paavolainen

Pekka (Peter, Pietari) Paavolainen (30. joulukuuta 1868 Kivennapa – 12. tammikuuta 1930 Kivennapa) oli suomalainen henkikirjoittaja, varatuomari ja kansanedustaja. Paavolaisen vanhemmat olivat maakauppias Pietari Paavolainen (1846–1902) ja Maria Kääpä (1847–1906). Hän pääsi ylioppilaaksi Viipurin lyseosta 1888 ja suoritti Helsingin yliopistossa kameraalitutkinnon 1890 ja yleisen oikeustutkinnon 1893. Paavolainen sai varatuomarin arvon 1897.

Pekka Paavolainen wikipediassa

Olavi Paavolainen

Olavi Paavolainen (17. syyskuuta 1903 Kivennapa – 19. heinäkuuta 1964 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, esseisti, toimittaja, runoilija ja kulttuurivaikuttaja. Paavolainen kulki 1920-luvulla modernismin aallonharjalla muun muassa ystäviensä Mika Waltarin, Yrjö Jylhän ja Katri Valan kanssa ja vaikutti Tulenkantajissa, tunnetussa Eurooppa-mielisessä kirjailijaseurassa. 1920- ja 1930-luvun teksteissään Paavolainen esitteli suomalaisille aikansa kulttuuri-ilmiöitä surrealismista kansallissosialismiin. Paavolaisen 1940-luvun tunnetuinta antia on sotapäiväkirja Synkkä yksinpuhelu (1946), jonka monipuolinen sisältö on seurausta näköalapaikoista Mikkelin päämajassa, Helsingissä ja rintamalla, joista Paavolainen sai sotaa seurata. Sotien jälkeen hän keskittyi johtamaan Yleisradion radioteatteria.

Olavi Paavolainen wikipediassa

Paavolainen nykyisin

Lähteitä sukunimitietoihin

  • Pirjo Mikkola, Sirkka Paikkala: Sukunimet
  • Sirkka Karskela: Kivennapa, väestö ja tilat isonvihan jälkeen
  • Karjala-tietokannan henkilöhaku
  • Veijo Saloheimo: Viipurinkarjalaiset kotona ja maailmalla 1541-1620
Kivennavan kylät Kivennavan suvut Kivennavan väestö