Pihlainen

Kivennapa
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pihlainen.jpg

Pihlainen 1930-luvulla

Pihlainen sijaitsi kirkonkylästä 15 kilometriä luoteeseen, Muolaan ja Valkjärven pitäjien rajalla. Lähimmät kylät olivat Muolaan Jaarila ja Muolaan Karhula. Kivennavan puolella lähimpiin kyliin Rantakylään ja Ahjärvelle oli matkaa, Ahjärvi oli kirkonkylään kuljettaessa matkan varrella, mutta aivan loppumatkassa. Pihlainen oli iso kylä, ennen talvisodan alkamista kylässä oli 73 taloa. Talvisodan syttyessä Pihlaisissa oli taloja 72 ja asukkaita 345.

Pihlainen nyt

Malinovka [Малиновка]

Pihlaisten kylä tuhoutui täysin sotien aikana ja nyt se on umpeen kasvavaa peltoa. Vanhaa suomalaista rakennuskantaa ei jäänyt jäljelle mitään. Raunioiden kivijalat koottiin puskutraktoreilla kasoihin. Niitä käytettiin rakennusmateriaalina Punainen lokakuu nimiseen kolhoosiin. Kolhoosin asukkaat tulivat Kirovin alueelta Ukrainasta. Kolhoosi käytti Pihlaisten maita viljelyksiin, mutta jo 1950 kolhoosin tilalle rakennettiin ohjustukikohta.

Pietarin suojaksi tai peräti mahdollisia hyökkäysiskuja varten rakennettu laaja ohjustukikohta on Karjalan laajin laatuaan. Sinne johtaa vanhan rajan suunnalta kestävä betonitie. Syrjäisellä Kivennavan metsäalueella rakennettiin useiden neliökilometrien suljettu alue, jossa säilytettiin ohjuksia. Sokkeloiset betonitiet johtavat kuuden ympyrätien alueelle: kullakin on viisi pyöreätä hallia. Jokaiseen mahtuu viisi vaunua. Yhteensä alueella säilytettiin 150 aseistettua kulkuneuvoa. Nyt tukikohdn laaja alue on hylätty ja tyhjillään. Aitojen takana on rikottuna kasarmit, saunarakennus ja muut talot. Myös kylän kulttuuritalo on raunioina. Maastoon piiloutuvat noin 18 metriä syvät ohjussiilot. 80-luvun Kannaksen maantiekarttaan on kylän kohdalle merkitty ”pioneerileiri”. Kasarmialueelta on löytynyt päiväkirja, jonka mukaan alueen varusmiehet, Roshko ja Ivanov, saivat varustäydennyksen 17. päivänä tammikuuta vuonna 1998. Sen jälkeen ei ole merkintöjä.

Vain viereinen kerrostaloalue on asuttu. Osa rakennuksista rapautuu tyhjillään, mutta suuressa osassa kerrostaloista asutaan. Alueella on nykyisin taas toimiva kauppakin. Suurin osa entisen Pihlaisten kylän alueesta sijoittuu Malinovkan kylän pohjoispuolelle. Sinne pääsee kävellen metsän halki polkuja pitkin entisen ohjustukikohdan portin kautta.
Matkakertomus Pihlaisista

Pihlaisten historiaa lyhyesti

Kirjallisissa lähteissä Pihlaisten kylä alkaa esiintymään 1500-luvun loppupuolella. Vuoden 1559 mål-mittauksessa Pihlaisissa mainitaan 13 taloa. Koko Kivennavan taloluku oli tuolloin 393. Tästä voi päätellä, että Pihlainen on ollut asuttuna jo keskiajan puolella. Vuoden 1523 lähteissä puhutaan Piilahden pitäjästä. Todennäköisesti tämä tarkoittaa Pihlaisten aluetta. Keskiajalla on Pihlaisten alueella sijainnut kappeli.
25-vuotisen sodan eli pitkänvihan aikana (1570-1595) mainitaan Pihlaisten kylästä Lassi Patrikainen, Martti Tossavainen sekä Martti Reijonpoika ansioituneen erilaisissa tiedustelutehtävissä ja saaneen tästä verovapauden. Pitkänvihan aikana Pihlaisten taloista autioitui puolet, mikä on Äyräpään alueella keskimääräistä vähemmän.
Vuoden 1623 lähteissä mainitaan Pihlaisten kylässä olleen 8 taloa, joisssa yhteensä kymmenen hevosta, 17 lehmää, 6 hiehoa, 18 lammasta, 12 sikaa ja vuohi. Ei siis erityisen vaurasta.
Isonvihan jälkeen Pihlaisissa asui kolme sukua. Pietari Pietarinpoika Kirjavainen, Heikki Matinpoika Kirjavainen, Antti Matinpoika Iivonen ja Kalle Susi viljelivät 12 hävitetyn tilan maita. 1700-luvulla väestö kasvoi merkittävästi ja uusia sukuja tulivat Muinonen, Kukkonen, Nokkonen, Hiiri ja Murtonen tässä järjestyksessä. Muinonen, Nokkonen ja Hiiri tulivat kotivävyiksi Kirjavaisille.
Kylän kasvu kiihtyi 1800-luvulle tultaessa. Kirkko kirjasi Pihlaisten kohdalla 847 syntynyttä, joista Kirjavaisia 321. Kuolleita oli 689, joista Kirjavaisia 220. Kyläläläisiä vihittiin 344. Kylä muodostui viidestä osasta, Pekkola, Hennunmäki, Kauppi, Havi ja Konttila. Isojaon jälkeisessä maarekisterissä kylän osat olivat Pekkolanmäki, Hennunmäki, Murtosenmäki, Hovinmäki ja Alaseppälä. Isojaossa, joka päättyi 2.4.1895, näiden viiden kantatalon maat mitattiin 43 tilan kesken.
> Perintötalot Pihlaisissa
Ennen talvisotaa Pihlaisten kylässä oli 73 taloa.

Sivun alalaidassa linkit Pihlaisten tarkempaan historiaan.

Pihlaisten muistot

  • Johannes Kirjavainen Johannes Kirjavainen muistelee Pihlaista 92-vuotiaana Kangasalan vanhainkodissa vuonna 1986

Linkkejä

Aune Kurvisen evakkoonlähtö

Aune Kurvisen toinen evakkomatka


Kivennavan kylät Pihlaisten historiaa Pihlaisten talot Pihlaisten suvut Pihlaisten väestö