Pihlaisten historiaa

Kivennapa
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vuosi 1644
n:o 1 Pihlainen/Pichlais 4 taloa
A 3 tn (kylvö)
B 1 ½ tn
C 2 tn
n:o 2 Reusolan autio, on laidunmaana, vain yhtä kappaletta viljelee
D n:o 1 1 tn
Toinen peltokappale on kelvollinen ylösotettavaksi
n:o 3
E 4 ¼ tn
F 1 ¼ tn
G 2 ½ tn
H 3 tn
J ¼ tn
K Niittyä pellossa 2 kuormaa
n:o 4 Peter Pausonin autio/Peter Pasusons öde, autio yli 50 vuotta, nyt käytetään kylän niittynä, tulee heinää 10 kuormaa
n:o 5
L 2 ¼ tn
M 2 ¾ tn
N 2 tn
B Angris Micho, niitty koko kylälle 24 kuormaa
n:o 6
O 2 ½ tn
P 3 tn
Q 1 ½ tn
R Kaskimaa, sopii pelloksi
S Niittyä pellossa 1 kuorma
T Angris Micho niitty 6 kuormaa
U Kovan maan niittyä 2 kuormaa
Ei kummenpia kaskimetsiä tai ulkomaita. Ei kalastamoita.
n:o 7 AchuiJerffwi
V 1 ½ tn
W 1 ½ tn
X 1 ½ tn
Y Niittyjä ja ojanpientareita pellossa 1 kuorma
Z Alava niitty 5 kuormaa
On kaskimetsää, kalavesiä ja ulkomaita.
n:o 8 Kannus Michelin autio, autiona yli 30 vuotta. On laidunmaana. On kelvotonta hiekkamaata. Köyhyyden takia on asukkaan täytynyt paeta.
n:o 9 Mäen autio/Mäckis öde, autio yli 30 vuotta. Kasvaa metsää, on laidunmaana. Ei ole tilaa, ja se on pakottanut asukkaan luopumaan. Ympärillä on metsää ja ulkomaita.

Ennen 1700-lukua

Ruotsin vallan aika. Pihlaisten väestöstä on käytettävissä lähdetietoja vuodesta 1546 alkaen. Ensimmäisissä asiakirjoissa ei kuitenkaan mainita kylä, vaan niissä puhutaan verotettavista alueista, siis nautakunnista ja neljänneskunnista. Nämä on koottu usein niin, että samassa verotusalueessa voi olla tiloja useammasta kylästä.

1700-1800

Viipurin lääni erillään muusta Suomesta, osa Venäjää.

1800-1940

Vanhaksi Suomeksi nimetty Viipurin lääni liitettiin Suomen Suuriruhtinaskuntaan. Suomen itsenäistyminen ja Tarton rauhansopimus määritteli alueen kuuluvan Suomelle.


Isojako

Isojaossa 2.4.1895 viiden kantatalon maat mitattiin 43 tilan kesken.




Pihlaisiin liittyvä sivusto