Raivola

Kivennapa
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Raivola.jpg

Raivolan historiaa

Raivola oli iso kylä jo 1500-luvulla. 1600-luvun alussa 4 verotilaa ja 18 autioksi merkittyä. 1630-luvulla tilojen määrä vaihteli kolmesta viiteen. 1633 Raivola näyttää autioituneen, koska kaikki kolme tilallista oli karannut Inkeriin tai Venäjälle. Vuonna 1636 uudet asukkaat olivat viidellä tilalla. 1639 tilojen määrä laski kolmeen, Joronen, Anttonen ja Kapanen pysyivät. Tosin Kapanen ei näy enää vuoden 1647 jälkeen. 1663 Raivolassa oli kaksi tilallista, Joronen ja Bossman. Anttoset asuivat Jorosilla. Kaksi tilaa näyttää Raivolassa olleen aina 1690 vuoteen asti. Tuon jälkeen tilaluku kylässä kasvoi viiteen, mutta suurissa kuolonvuosissa väestö vaihtui. Jorosilla oli 1705 edelleen talo, jossa asuivat isäntä, emäntä ja isännän äiti. Kovin harvaksi oli Raivolan väki muutenkin huvennut. Vuoden 1723 maakirjassa väkeä on taas. Käkösiä, Vesterisiä, Pelkosia, Havioita, Käkiä ja Kouhioita.

Vuonna 1800 sinne perustettiin järvimalmia raaka-aineenaan käyttänyt rautaruukki, jonka työvoimaksi tuotiin maaorjia Venäjältä. Maaorjuuden lakkauttamisen jälkeen Raivolanjoen rannalle muodostui venäläinen talonpoikaiskylä, jota kutsuttiin Venäjän- tai Ala-Raivolaksi. Suomalaisten asuttama Suomenkylä sijaitsi ylempänä kukkuloilla.

Pietarin ja Viipurin väliselle rautatielle perustettiin vuonna 1870 Raivolan asema, jonka ympärille nousi uusi asemataajama. Rautatien rakentamisen jälkeen paikkakunnasta tuli pietarilaisten suosima huvila-alue. Raivolan ortodoksinen seurakunta sai vuonna 1881 uuden Pyhälle Nikolaokselle omistetun kirkon. Sen vieressä oli pieni hautausmaa, jonne on haudattu Pietarissa syntynyt ja Raivolassa suurimman osan elämästään viettänyt modernistirunoilija Edith Södergran.

Katso > Raivolan suvut

Raivola nyt

Roštšino [Рощино]

Toisen maailmansodan jälkeen Raivolasta tuli piirikeskus, joka vuonna 1947 nimettiin ensin Andrei Ždanovin mukaan Ždanovskiksi ja vuonna 1948 Lintulan lehtikuusimetsän perusteella Roštšinoksi (ven. roštša ’lehto’). Vuonna 1959 se sai kaupunkimaisen taajaman statuksen. Suomeen kuuluneesta Raivolasta muistuttavat nykyään vain muutamat vanhat talot, tehdasrakennukset ja sähkölaitoksen pato.


Raivolaan liittyviä linkkejä


Raivolaan liittyvä sivusto