Rantakylä

Kivennapa
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rantakylä.jpg

Rantakylä sijaitsi Kivennavan pitäjän pohjoisosassa Muolaan pitäjän rajalla. Kivennavan kirkolle oli matkaa 12 km ja Viipuriin vievälle maantielle 2 km. Kylän ensimmäiset asukkaat ovat asuneet Vuotjärven rannalla. Tämän järven läheisyydestä kylä on saanut nimensä 'Rantakylä'.

Suureen kylään kuului kolme kyläryhmää, jotka maaperänsä puolesta poikkesivat toisistaan. Keskikylä eli Konnunkangas oli tasaista hiekkakangasta. Kukonmäki oli saanut nimensä vuosisatoja sitten asustaneen villin kukkon laulusta mäen lehdoissa. Rinteet olivat kaskeamalla raivattu viljelykseen erittäin hyväkuntoisena multamaana. Kolmannen osan muodosti alakylä eli Tolvasenmäki sijaiten lähimpänä järveä. Tämä alue oli saanut nimensä 1720-luvulla muualta muuttaneesta Juho Joonaanpoika Tolvasesta, joka oli tullut kotivävyksi Thesleffin perintötilaan. Maanlaatunsa puolesta se oli savimaata. Alueen peräosaa kutsuttiin 'Savikkoiksi'.


Rantakylän historiaa

Vuonna 1594 Rantakylässä näyttäisi olevan 14 viljeltyä tilaa. Vuonna 1598 kaikki Rantakylän 12 tilaa on merkitty autioiksi. Autioita Rantakylässä on edelleen 1600-luvulle tultaessa, mutta 1614 Iivonen ja Tinttunen viljelevät maitaan. Vuonna 1624 tiloja on jo kahdeksan. Henkikirjassa 1638 todetaan, ettei Rantakylää eikä Kukonmäkeä ole. Kuitenkin 1639 henkikirjassa tiloja on Rantakylässä seitsemän, yhdessä niistä nimismies Niilo Iivonen, ja Kukonmäellä neljä tilaa. 1642 Rantakylässä on viisi tilaa, Kukonmäellä kolme. Rantakylään yhdistetään jatkossa lähteissä Kukonmäki. 1659 tiloja on kuusi, joista Iivosilla viisi ja Koistilla yksi. Rantakylä pysyy Iivosten kylänä, jossa yhtä tilaa viljelee Koistit. Nimismiehentalo siirtyy 1673 Carl Öhmannille. Tilojen määrä pienee. Vuonna 1679 Nimismies Öhmannilla on tila, samoin Koistilla ja Iivosilla on kaksi tilaa.

1697 Rantakylä näyttää keskeiseltä hallintokylältä. Henkikirjassa Raatimies Theslefin väki, Kruununvouti Thorwöst, nimismies, henkikirjuri, lautamies, veronkantajia, pyöveli, jalkaväkeä ja ratsuväkeä. Joukossa Iivosia ja Koisteja. 1705 Rantakylän kerrotaan olevan joissain lähteissä täysin aution, henkikirja luettelee sinne asukkaita kahdelle tilalle. Onko autioituminen tapahtunut vasta 1610, jolloin venäläiset valtasivat Viipurin? Isonvihan jälkeen 1723 Rantakylässä oli viisi tilaa. Kukonmäen puolella kaksi tilaa, Ruokosen ja Koistin, Vuotjärven rannalla kolme tilaa, Tolvasen, Iivosen ja Koistin.

Katso >Rantakylän suvut

Rantakylän väestö

Paavo Kiuru ja Kalevi Hyytiä Rantakylän taloista ja asukkaista

Rantakylä nyt

Tšernigovka [Черниговка]

Rantakyläkerho

  • Rantakyläkerho on toiminut aktiivisesti 1970-luvulta alkaen.
  • Kerho on järjestänyt kotiseutumatkoja juurilleen 1980-luvun alkupuolelta alkaen. Kaarlo Tolvanen (Hollolna Paimela) kuljetti vuosittain bussilastillisen kotiseudulla syntyneitä ja heidän jälkeläisiään Vuotjärven rantamaisemiin. Kotikylän lisäksi tutustuttiin Kivennapaan laajemminkin ja toki aina Pietarin keskustaan saakka.
  • Ensimmäisillä kerroilla ei päästy bussilla kotikylään vaan vietettiin aikaa Terijoella ja Kuokkalassa. Uskaliaimmat ottivat pimeän taksin, jonka kyydissä piipahdettiin kotikylääkin katsomassa.
  • Ajat kuitenkin muuttuivat pian ja kulkeminen Neuvostoliitossa helpottui. Ratkaiseva muuta tapahtui sitten Neuvostoliiton romahdettua ja Venäjän syntyessä uudestaan.


Rantakylään liittyviä linkkejä

Kivennapa.fi


Kivennavan kylät Rantakylän historiaa Rantakylän talot 1939 Rantakylän suvut Rantakylän väestö