Sukunimitarkastelua

Kivennapa
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Listattuja sukunimiä on 1600-luvulta 479 kpl, 1700-luvulta 1124 kpl ja 1800-luvulta 3100 kpl.

1600-luvun listauksessa on etupäässä talollisten nimet, ne tosin kattavasti.

1800-luvun loppupuolella pitäjän sukunimistö kasvoi voimakkaasti ja uudet sukunimet sijoittuivat pääosin Raivolaan ja Terijoelle, joihin syntyi käsityöläismarkkinat ja teollisuutta. Nimistö kasvoi siis lähes kolminkertaiseksi 1700-lukuun verrattuna.

1600-luku

1600-luvun sukunimi Lempinen on kirjattu Katihassa yhdeksään Kivennavan kylään. Näin se oli laajimmin levinnyt sukunimi. Hyvin lähellä tätä laajuutta eli seitsemässä kylässä ovat sukunimet Susi, Savolainen, Hämäläinen ja Iivonen. Kuudessa kylässä on viisi sukua, samoin viidessä kylässä. 27% suvuista löytyy useammasta kuin yhdestä kylästä. Kyseessä ovat siis tilalliset, eivätkä suvut suinkaan olleet yhtä aikaa näin monessa kylässä vaan siirtyivät vuosisadan aikana kylästä toiseen.

Vuosisata päättyi suuriin kuolonvuosiin, jotka erityisesti Karjalan Kannaksella olivat kohtalokkaat. Vuoden 1695 sadosta kerrottiin Viipurin läänissä, että viljanjyvät olivat "melkein ilman sydäntä niin että ne muistuttivat enemmän alkonoita kuin mitään hyödyllistä siementä". Seuraava talvi oli ankara, kylmyyttä jatkui pitkälle kevääseen. Kesällä sateesta ei tuntunut tulevan lopppua. Kostean ja vihreäksi jääneen laihon tuhosi lopullisesti halla. Tilanne kärjistyi talvella ja keväällä 1697. Karjalan kannaksella talonpojat julistivat huhtikuun puolivälissä, että heillä on "kuolema ovella". He eivät liioitelleet.
Myös emämaa Ruotsissa ja Liivinmaan provinseissa kärsittiin ankarasta nälästä eikä Tukholmasta ollut lähettää hätäviljaa Viipurin lääniin pyynnöistä huolimatta. Kun viljaa oli Suomeen asti toimitettavaksi, se lähetettiin Turkuun ja Pohjanmaalle.

Vuosisadan vaihtuessa syttyi vielä Isoviha, joka hävitti Kivennapaa. Henkikirjoissa kivennapalaisia oli vuonna 1694 ollut 805 henkilöä, vuonna 1723 heitä kirjattiin 318 henkilöä. Kokonaan Kivennavalta hävinneiden sukunimien lista on pitkä:
Akkinen Arminen Berenz Björn Björström Brun Brusius Eeva Erttoinen Feijerheim Fiskare Fordt Förmyndare Först Haahka Hannonen Harsiainen Hattu Helinen Hiukkanen Hohka Homanen Hopiainen Hortanen Hortonen Horttinen Hortunen Hotakainen Hotarinen Hotsainen Hyrkkäinen Hälkki Hömöttäjä Hötsi Hötsinen Jakiainen Jalkavainen Jarna Jauhopää Jeskalinen Jiaksinen Jonottilainen Jormonen Junnonen Jytiä Jyttiö Jähkönen Jälkönen Jäppiläinen Jörnonen Kaijander Karkainen Karkiainen Katsinoin Kattila Kesolainen Kesseli Kiita Kirtuinen Klockare Koivahainen Koljo Kolo Kooso Koppainen Koppas Kornetti Kramer Kukkoila Kuokka Kurtender Kurti Kynkänen Kyriäinen Känkäinen Köning Lampainen Lanonen Lapveteläinen Laukkonen Lauko Lemmetyinen Lesko Loder Lomma Loukoinen Luiro Luutahäntä Läpsä Läyläinen Maijanen Makkara Mehkainen Meronen Meskala Meskinen Meura Mieroinen Mukurinen Multaperä Mutka Myhkyrinen Mäyrä Nassanen Nesterinen Niippa Niippahattu Niippala Nits Nokireki Norkkonen Notkonen Nuttu Nypele Nätt Oinahainen Olonen Oranen Osteroinen Ostoinen Oxman Paaki Paakkonen Pahittu Pajari Pantainen Papikoin Paria Passi Pastonen Patainen Patkinen Patturi Paukkanen Pauni Paussa Pero Pertinen Pessa Petinen Petri Peussa Pillonen Pitkäpää Pitkävarvas Puhtoin Pukonen Puuroparta Puusti Pylkkönen Pyyhtiä Päkeri Pärttyli Pöperö Pössinen Pötsinen Riihi Riippa Rikarinen Ristarinen Roini Roskahäntälä Rosolainen Rulli Ruut Ryttare Räpsy Saavanen Santero Saustonen Savisuni Savonen Sikainen Sikiö Simainen Siparinen Sippinen Sirkkinen Soittu Soittunen Sondero Staff Summa Suo Taina Tennä Tervahartia Theslef Thiel Thorvöst Tiilikka Tinttunen Tirinen Tiro Tiuhia Tiukeli Tiurainen Toivari Toivarinen Torkko Torko Torokka Tuhkapää Tölkkönen Töllikkä Töllö Töllönen Utuinen Valkiainen Varelainen Varho Vasikka Vasselinen Vesikainen Vihtanen Villikainen Viskari Votu Vunukkainen Vuona Vuottainen Värrönen Värsiä Wicklerus
Näitä sukuja ei löydy enää 1700-luvun eikä 1800 kirkonkirjoista.
Näiden lisäksi on sukunimiä, jotka katoavat 1700-luvulle tultaessa, mutta ilmestyvät jälleen 1800-luvulla:
Ahvonen Airikka Anttonen Haapanen Harmanen Hauhia Heikkonen Husu Huuhka Hyyrynen Jaakkimainen Jakkonen Jakonen Jokelainen Joroinen Kaijanen Kaiponen Kauhanen Kauko Kauppi Kirppu Kohonen Kontiainen Konttinen Koppinen Kuha Kuhanen Kuisma Kuokkanen Kurki Kyllönen Lemetti Leppänen Levonen Lindberg Lipiäinen Lonki Luukka Maunu Muukkonen Mylläri Mälkönen Neuvonen Nisonen Pakkanen Papunen Parviainen Pekkinen Porkka Puhakka Puikkonen Puttonen Pylkäs Pöllänen Ranta Rantalainen Riihonen Ronkainen Saari Sinkko Tanninen Tiainen Turkki Urpelainen Vakkilainen Veikkolainen Venäläinen

1700-luku

1700-luku oli väestönkasvun aikaa. Kivennapa oli Venäjää, mutta Ruotsin aikaiset lait olivat voimassa. Yhteydet vanhaan emämaahan Ruotsiin ja muuhun Suomeen olivat katkenneet. Kivennapa oli lahjoitusmaata eivätkä donataarit eli lahjoitusmaaisännät suostuneet siihen, että heidän omistusoikeutensa olisi rajoittunut vain verontuloihin. Talonpoikien oikeuksista käytiin siis ankaraa kiistaa.

Kasvava Pietarin metropoli tarjosi kivennappoisille toimeentuloa. Sinne meni kaupaksi maataloustuotteet ja muutkin, käytännössä kaikki mitä sinne hevosvedolla vietiin.

Raivolaan syntyi teollisuutta ja sinne muutti venäläistä väestöä.

Nyt sukunimi Lempinen löytyy laajimmin levinneenä 29 kylästä. Tähän on otettu mukaan kaikki Katihan Lempiset, joita 1700-luvulle on kirjattu, eivät pelkästään tilalliset.

Toiseksi keskeisimmäksi sukunimeksi näyttää nousseen Kirjavainen. Heitä on kirjattu 28 kylään. Seuraavat ovat Huumonen 25 kylää. Iivonen ja Karhu 23 kylää. Savolainen ja Suutari 22 kylää. Susi ja Kiuru 21 kylää. Kakki 20 kylää.

Neljäsosa suvuista, 276 sukunimeä, esiintyvät useammassa kuin kolmessa kylässä.

1800-luku

Väestö kasvaa ja sukunimen määrä lähes kolminkertaistuu edelliseen vuosisataan verrattuna. Kivennapa pääsee taas Suomen yhteyteen osana Suuriruhtinaskuntaa. Vuosisadan loppupuolella väkiluvun ja sukunimien määrän kasvu kiihtyy Pietari-Hämeenlinna radan valmistuttua 1870.

1800-luvun mittaan pitäjän 37 kylässä esiintyvät nimet Lempinen ja Suutari. Kirjavainen, Kuortti ja Susi ovat 1800-luvun aikana 33 kylässä. Hiiri ja Hölttä on 32 kylässä. Huuhtanen, Pimiä ja Savolainen esiintyvät 31 kylässä, Kakki ja Seppänen 30 kylässä.

Sukunimiä on 3100, mutta vain parikymmentä prosenttia niistä esiintyy useammassa kuin kolmessa kylässä. Valtaosa on Terijoelle ja Raivolan muuttaneita työläisiä ja käsityöammateissa toimivia uusia kivennappoisia. Syrjemmällä pienissä kylissä elävät samat suvut kuin edelliselläkin vuosisadalla.


Ortodoksisuvut

Kivennavalle kehittyi melko laaja ortodoksisukujen verkosto 1700- ja 1800-luvuilla. Ei siis pelkästään pietarilaisia huvilanomistajia. Pääosa oli venäläisiä käsityöläisiä ja tehdastyöläisiä. Ortodoksiseurakunnat olivat Raivolassa ja Terijoella, ja muualla asuvat ortodoksit kirjautuivat näihin kyliin. Jonkin verran joukossa oli myös suomalaisia ortodoksinimiä. Mielenkiintoinen kysymys on, olivatko he muualta Suomesta saapuneita vai oliko joukossa myös kivennappoisia käännynnäisiä.

Kivennavan vanhat suvut

Kivennavan vanhoiksi suvuiksi voisi kutsua niitä sukunimiä, jotka ovat olleet 1600 1700 ja 1800 lukujen aikana pitäjässä. Siis näinä kolmena vuosisatana jokaisena kirkonkirjoissa.
Ahtiainen Akkanen Aliska Bernitz Haikonen Harju Hassinen Havia Heinonen Henttinen Hiiri Himanen Hippeläinen Hokkanen Holttinen Huli Huumonen Hynninen Hyttinen Hyytiä Hyytiäinen Hämäläinen Hännikäinen Hänninen Ihalainen Iivonen Ikonen Ilonen Inkinen Jaarinen Jäkkönen Järveläinen Jääskeläinen Kainulainen Kamppi Kananen Kannus Kapanen Karhi Karhu Karjalainen Karvanen Kaukonen Kauppinen Kauranen Kauriainen Kemppi Kiiski Kilpiä Kirjavainen Kiuru Koisti Kopra Korhonen Korpelainen Kostiainen Koukku Kukkonen Kyllästinen Kyyrö Käkönen Kärpänen Laihanen Laukkanen Leino Lemmetty Lempinen Lintunen Loikkanen Lyytikäinen Makunen Martikainen Mielonen Miettinen Montonen Motturi Mustonen Mutta Mykrä Myllärinen Mölleri Nevalainen Nikkanen Nylander Olkkonen Ollopekko Oravainen Paajanen Paavilainen Patrikki Pekkanen Pekkonen Pellinen Penttinen Pihkanen Pimiä Pirinen Pohjalainen Poikolainen Pukki Purtsi Pusa Pyykkö Pönkkä Rantanen Rautanen Rautiainen Rossi Räikkönen Rämö Rättö Sarvi Savolainen Seppä Seppänen Sokka Sopo Suokas Suomalainen Susi Suutari Tallinen Taponen Termonen Tirttunen Toikka Toivonen Tonteri Torikka Tukiainen Turpiainen Valkonen Vanhanen Varvas Veseri Vesterinen Villanen Virolainen Vunukka

Jos haluat tarkastella miten vanhat suvut sijoittuvat kylittäin katso tästä: Vanhat suvut kylissä 1600-1800

Etusivu Kivennavan suvut 1600-luku 1700-luku 1800-luku