Susi

Kivennapa
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sukunimi muualla

  • Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala kertovat sukunimikirjassaan Susi-sukunimen esiintyneen laajasti Etelä-Karjalassa. Viipurissa asusti v 1421 porvari Lauri Susi. 1500-luvulta löytyy Susi-sukua eri puolilta Etelä-Suomea. Raudussa asuu Heikki Susi 1614.

Susi-suvun saapuminen Kivennavalle

  • Pamppala
    • Ester Kähönen mainitsee Susi-suvun asuneen Pamppalassa ja Lipolassa jo 1500-luvulta alkaen (Vanha Äyräpää II, s. 137)
    • Pamppalassa asui Pärttyli Susi 1600-luvun alussa. Hänet mainitaan Pamppalan 1. tilan isäntänä vuodesta 1605 alkaen.
  • Lipola
    • Lipolassa on asunut Antti Susi 1600-luvun alussa. Tila oli verotuskykyinen vielä 1609, mutta on kirjattu autioksi vuodesta 1610 alkaen.
  • 1700-luvun aikana Susi sukunimi esiintyi lähteissä Kivennavalla jo 21 kylässä. (Katiha)

Susi-suku Kivennavan kylissä

  • Susi-sukua asui Sirkka Karskelan selvityksen mukaan isonvihan aikaan seuraavissa kylissä:
    • Joutselkä
      • Joutselässä asuu 1750-luvulla renki Matti Susi (1699-1758). Matin aikaisemmat vaiheet ja esipolvi eivät ole tiedossa.
    • Lipola
      • Antti Susi asui Lipolassa 1600-luvun alussa. Tila autioitui v 1610. Tila mainitaan autiona vielä 1626, jonka jälkeen ei lähteistä löydy enää Anttia, eikä hänen jälkipolveaan.
      • Lipolaan muutti isonvihan jälkeen Simo Suden pojat Juho Susi (1697-1754), Simo Susi (1700-1785) ja Jaakko Susi (1707-1764) perheineen.
      • Ensimmäiset maininnat heistä ovat vuoden 1723 väestöluettelossa, jossa mainitaan Lipolan ensimmäisenä asukkaana Jaakko Simonp Susi ja vaimonsa Matleena Matintr. Jaakko on nyt Lipolan 4 tilan isäntä. Aiemmin isännyyttä piti Lauri Siira ja hänen jälkeensä Heikki Savolainen. Matleena on ollut aiemmin naimisissa kaiketi Esko Tiilin kanssa. Jaakko on tullut taloon puuskaksi.
      • Lipolaan isonvihan jälkeen muuttaneiden Simo Suden poikien 5 jälkipolvea.
      • Samaan aikaan Lipolaan saapui myös Lauri Suden Pärttyli-poika (1710-1790). Hänellä laaja jälkipolvi.
      • Lipolaan isonvihan jälkeen muuttaneen Pärttyli Laurinpoika Suden 5 jälkipolvea.
    • Pamppala
      • Pamppalassa asui Pärttyli Susi 1600-luvun alussa. Pärttyli mainitaan v 1605 -1635 henkikirjoissa. Hän on Pamppalan 1. tilan haltija. Hänen poikansa Heikki Pärttylinpoika Susi mainitaan ensi kerran vuoden 1635 jousiluettelossa. Vuoden 1648 lähteessä Heikillä mainitaan 2 veljeä. Kaikki 3 veljestä ovat aviossa.
      • Yrjö Pärttylinpoika Susi mainitaan nimeltä vuoden 1657 henkikirjassa. Matti-veli on ratsumies. Martti ja Paavo Pärttylinpojat sekä Matti ja Sipi Heikinpojat Susi mainitaan ensi kerran 1663 lähteessä. Paavo Pärttylinpoika Susi mainitaan viimeisen kerran v 1680 henkikirjassa. Paavon tytär avioitui Heikin kanssa. Heikki tuli Suden taloon vävyksi. He saivat ainakin yhden pojan, Pertun, jonka sukunimi oli talon mukaan Susi.
      • Pärttyli Suden (1580) 5 jälkipolvea Pamppalassa.
      • Vuoden 1723 väestöluettelossa mainitaan Perttu Heikinpoika Susi (1682-1758) ja vaimonsa Valpuri Yrjöntytär (1685-1732). Perttu on asettunut entiselle Suden tilalle, jota väliajan hallitsi kruununvouti Zacharias Lindberg. Perttu Sudella oli ainakin 3 poikaa, Martti Susi (1696-1732), Jaakko Susi (1717-1781) sekä Yrjö Susi (1730-1795). He asuivat perheineen Pamppalassa.
      • Perttu Suden isän Heikin (1640) 4 jälkipolvea Pamppalassa.
      • Tilaa 1 kutsuttiin Torvelan tilaksi. Tila oli kuulunut 1600-luvulla Suden suvulle. Näin ollen Pertti palasi suvun entisille paikoille. Pertillä vaimona Vappu Yrjöntytär. Tila jakaantui 1750-luvulla kahdeksi tilaksi. Toista hoiti Jaakko-poika ja Yrjö-poika.
    • Pihlainen
      • Kalle Matinpoika Susi asui Pihlaisissa jo 1600-luvun lopulla. Ensimäisett kirjaukset ovat vuoden 1693 tositeluettelossa. Hän on avioitunut Heikki Riikosen tyttären kanssa. Viimeiset kirjaukset ovat vuodelta 1708. Hänen taustansa on toistaiseksi tuntematon.
    • Riihisyrjä
      • Heikki Martinpoika Susi asui Riihisyrjässä vuodesta 1688 alkaen. Samoin hänen veljensä Jaakko mainitaan tuolloin ensi keran. Pietari-veli on mainittu vuodesta 1693 alkaen ja Martti-veli (1656-1732) vuodesta 1697 alkaen. Martti Sudella ja vaimollaan Reetta Erkintyttärellä oli ainakin 2 lasta. Heistä Olli Susi (1703-1758) avioitui Kaisa Antintyttären (1714-1754) kanssa ja Perttu Susi (1711-1760) Anna Matintyttären (1707-1732) kanssa. Annan jälken Perttu nai Kaisa Pentintyttären (1718-1768). Pietari Martinpoika Susi (1668-1731) puolestaan asui Matleena Paulintyttären (1688-1730) kanssa.
    • Seppälä (Termola)
      • Yrjö Juhonpoika Susi (1691-1757) muutti Suurselästä Termalaan avioiduttuaan Ristina Pyykön (1705-1774) kanssa. Yrjöllä on laaja jälkipolvi Kivennavalla.
    • Suurselkä
      • Yrjö Juhonpoika Susi (1691-1757) asui 1. vaimonsa Kerttu Simontyttären (k 1742) kanssa Suurselässä isonvihan jälkeen. Yrjö muutti 2. vaimonsa Ristina Pyykön (1705-1774) kanssa Termolaan. Yrjön ja isänsä Juhon syntymäpaikat eivät ole tiedossa.

* Lähde: Sirkka Karskela: Kivennapa, Kivinäbb, väestö ja tilat isonvihan jälkeen; ISBN 952-90074-5-0, sivut 266-267

Syntyneitä Kivennavan kylissä

1700-luku: Lipola (89), Riihisyrjä (28), Pamppala (27), Seppälä (15), Kekrola (2), Ylentölä (2), Lintula (1), Räikylä (1),

1800-luku: Lipola (67), Ahjärvi (53), Riihisyrjä (45), Seppälä (30), Pamppala (22), Polviselkä (11), Kekrola (7), Suurselkä (7), Terijoki (4), Joutselkä (3), Korpikylä (3), Ylentölä (3), Kanala (1), Kirkonkylä (1), Kotselkä (1), Kuokkala (1), Kurkela (1), Räikylä (1),

1900-1914: Ahjärvi (45), Kirkonkylä (4), Pamppala (3), Räikylä (3), Raivola (2), Ikola (1), Kekrola (1), Lipola (1), Riihisyrjä (1),

Lähde: Katiha Varmemmat tiedot löydät alkuperäislähteistä.

1930-luvulla Suden taloja

Hiirelä (2), Ikola (1), Kirkonkylä (1), Lipola (1), Raivola (1), Riihisyrjä (1), Ronnunkylä (5), Räikylä (1), Tonteri (Kurkela) (1).

Sudesta Kivennavalla

Susi nykyisin

Susi-suvun jälkipolvitauluja Kivennavalta

Lähteitä sukunimitietoihin

  • Pirjo Mikkola, Sirkka Paikkala: Sukunimet
  • Sirkka Karskela: Kivennapa, väestö ja tilat isonvihan jälkeen
  • Karjala-tietokannan henkilöhaku
  • Veijo Saloheimo: Viipurinkarjalaiset kotona ja maailmalla 1541-1620
Kivennavan kylät Kivennavan suvut Kivennavan väestö