Töllinen

Kivennapa
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suvun alkujuuret

Töllinen Kivennavalla

Mikko Töllinen ja vaimonsa Sissa Matintytär asuivat Pihlaisissa isonvihan jälkeen. Mikko kuoli 1749 ja Sissa jo 1735. Pihlaisista sukunimi levisi sitten poikalasten kautta 1700-luvulla Suurselkään ja Kotselkään ja sitten yhä laajemmalle.

Suku asettui 1700-luvulla Pihlaisiin, mutta talollisena nimi katosi sieltä 1800-luvulla. Nimellä Töllinen on Pihlaisissa vuonna 1895 isojaossa Hennunmäen perintötalosta mitattu 109,88 hehtaarin tila, käsittäen 0,1000 osaa koko talosta ja 0,0760 manttaalia. Viljeltyä maata oli 14,01 hehtaaria. Omistajaksi on merkitty Matti Töllisen leski. Suku vahvistui 1800-luvulla Kotselässä ja 1900-luvulla Töllisiä oli talollisina Kotselässä viisi.

Syntyneitä Kivennavan kylissä

1700-luku: Pihlainen (42), Suurselkä (9), Kotselkä (7), Ylentölä (4), Rantakylä (1),

1800-luku: Kotselkä (70), Pihlainen (38), Suurselkä (12), Ahjärvi (9), Puhtula (4), Raivola (4), Ylentölä (4), Multala (Sikiälä) (2), Soppikylä (1), Vaittila (1),

1900-1914: Kotselkä (12), Haapala (2), Pihlainen (1),

Lähde: Syntyneet ja kastetut vanhasta Katihasta kerättynä. Syntyneet näyttävät mihin kyliin sukua on asettunut. Tarkemmat tiedot löydät alkuperäislähteistä.

1930-luvulla Töllisen taloja:

Kotselkä (5), Joutselkä Rasala (1), Joutselkä (Rasala) (1), Uupune (1),

Suku nykyisin

Lähteitä sukunimitietoihin

  • Pirjo Mikkola, Sirkka Paikkala: Sukunimet
  • Sirkka Karskela: Kivennapa, väestö ja tilat isonvihan jälkeen
  • Karjala-tietokannan henkilöhaku
  • Veijo Saloheimo: Viipurinkarjalaiset kotona ja maailmalla 1541-1620
Kivennavan kylät Kivennavan suvut Kivennavan väestö