Tonteri

Kivennapa
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kurkela.jpg

Tonterinkylä eli Tonteri ei alkujaan ollut omana kylänään, vaan se kuului Kurkelaan. Kylä sijaitsi Kivennavan pitäjän kaakkoiskulmassa aivan rajan pinnassa.Tonterissa oli ennen sotia 50 taloa, joissa eli 220 asukasta.

Rajan ollessa auki Tonteri oli läpikulkupaikkana Pietariin kauppamatkalla olleille rajakylien asukkaille. Myös moni tonterilainen sai elantonsa Pietarin kaupalla. Kanssakäyminen oli vilkasta rajan toisella puolella asuvien kanssa. Kesäisin järjestettiin jopa yhteisiä tansseja Rajajoen sillalla.

Rajan mentyä kiinni 1918 osa tonterilaisista alkoi harrastaa salakuljetusta, joka koitui joillekin asukkaille ja heidän perheilleen kohtaloksi, koska tämä saattoi olla perheen ainoa toimeentulo. Rajakyläläisten oli aloitettava peltojen raivaus ja viljan viljely, koska elintarvikkeiden saanti Pietarista loppui.

Tonterista Kivennavan kirkolle kuljettiin Lintulan kautta. Matkaa kertyi 22 – 23 kilometriä.

Tonteri oli kaunis, rauhallinen ja turvallinen asuinpaikka siellä eläjille. Tämän takasi kylässä sijaitseva rajavartiolaitos.


Kylästä kylään

Tonterinkylä sijaitsi Kivennavan pitäjän kaakkoiskulmassa aivan rajanpinnassa. Rajan oli läpikulkupaikkana Pietariin kauppamatkalla olleille rajakylien asukkaille. Toimeentulo oli turvattu, sillä Pietari miljoona-asukkaineen tarjosi hyvät kauppasuhteet raja-asukkaille. Ukot sanoivat, että kun rahanpuute tuli, niin vaikka olisi kiviä pannut kuormaan kaikki ostettiin Pietarissa. Ei puutetta tunnettu.

Rajan mentyä kiinni 1918 vapaussodan jälkeen, tuli totiset paikat rajaseudun asukkaille. Oli pakko turvautua uuden pellon tekoon ja saada viljan viljely käyntiin, koska elintarvikkeiden saanti Venäjältä loppui. Karjanhoito ja viljan viljely oli pääelinkeino Tonterin kylässä. Pellot olivat kivettömiä, hyviä viljellä ja kasvoivat hyvin. Metsät samoin olivat hyväkasvuisia ja puutavarankin myynti alkoi päästä käyntiin. Rajajoki oli hyvä ja halpa kulkureitti rautatien varteen Rajajoen asemalle.

Vuotta 1939 pidettiin yleisesti jo hyvänä aikana, mutta kun ajattelee sitä aikaa nykyisestä näkökulmasta, niin kyllä ruumiillinen työ oli valtava. Koneita ei ollut oikeastaan mitään ennen 3O-lukua. Vähän ennen sotia tuli puimakone käyttöön, jota öljymoottori pyöritti. Vesivoimalla käyvä mylly ja sirkkelisaha saatiin Tonterinkylään käyttöön 4 vuotta ennen sodan alkua.

Sähkövirtaa ei ollut Kivennavalla. (Kirkonkylässä sijaitseva sahalaitos taisi tuottaa valovirtaa kirkonkylään.) Tonterinkylän varsinainen kulkureitti oli Tonterista Lintulaan johtava tie, josta kulki valtatie Terijoelle ja Kivennavan kirkolle. Matka näihin keskuksiin oli noin 22-23 km. Terijoki oli varsinainen liikepaikka kesäasukkaineen, sinne Tonterin kyläläisetkin tekivät kauppamatkansa myyden ja ostaen tarvikkeensa sieltä. Kylässä oli yksi pieni sekatavarakauppa, josta pienet välttämättömät tarpeet sai ostettua.

Tonterin kylässä oli 51 taloa v. 1939, asukkaita yhteensä n.220 henkeä. Tonteri oli kaunis, rauhallinen ja turvallinen asuinpaikka siellä eläjille. Rajavartiolaitos toimi kylän ja rajaturvallisuutta valvoen. Kylään ei koskaan eksynyt asiattomia kulkureita eikä pahantekijöitä, tuntemattomia harvemmin siellä liikkui.

Tonterista aina täytyi kääntyä ympäri, sillä rajan yli ei ollut turvallista mennä.

  • Kivennapa kylästä kylään Kivennapalaisten pitäjäseura ry 1987

Katso Paavo Kiuru Kurkelasta

Tonteri nyt

Sotien jälkeen Tonterin kylä hävitettiin maan tasalle. Sanottiin, että rakennusten isoimmat peruskivet vietiin Kronstadtin linnoituksen vahvistamiseen. Tonterin kyläkoulun rappuset ovat jääneet muistuttamaan Tonterin kylän menneisyydestä. Rajajoen ylittävä silta oli lähes tuhoutunut, mutta 2000-luvun vaihteessa siltaa on korjattu, jotta venäläiset pääsevät datšoilleen, joita on rakennettu muutama Rajajoen penkereelle.


Lähteet:

  • Kivennapa kylästä kylään -kirja
  • Perinnetietoa

Tonteriin liittyviä linkkejä



Tonteriin liittyvä sivusto