Vaittinen

Kivennapa
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suvun alkujuuret

Vaittisen suvun vanhimmat asuinalueet Suomessa ovat olleet Ruokolahden ja Kivennavan Vaittilan kylät. Molemmissa Vaittisia oli jo keskiajalla eli 1400-luvulla. Tuolloin Vaittisia muutti Kivennavalta asuttamaan Jääsken ja Etelä-Saimaan seutuja. Voitaneen olettaa, että pääosa Kivennavan Vaittisista asettui asumaan Ruokolahden Salosaareen, Vaittilan kylään.¹

1500- ja 1600-luvuilla Vaittisia oli Lappeen ja Kurkijoen kihlakunnissa. Kurkijoen varhainen Vaittis-asutus tarkoittanee, että Vaittisia muutti jo varhain sinne asumaan Kivennavalta tai Ruokolahdelta. Kivennapa oli rauhatonta seutua ja niinpä se tyhjeni Vaittisista täydellisesti.¹

Vaittisilla oli asuttamiseen selvä käytäntö. Mikäli jokin paikka oli syystä tai toisesta liian rauhaton asumiseen, sieltä muutettiin pois täydellisesti. Samaa käytäntöä noudatettiin 1600-luvulla myös Ruokolahdella. Ruokolahden Vaittilan kyläkin autioitui Vaittisista kokonaan. Stolbovan rauhan jälkeen Käkisalmen lääniin perustettiin uusia emäseurakuntia. Uudet pitäjät tarvitsivat uusia asukkaita, niin Vaittisten uusiksi asuma-alueiksi tulivat Joukio eli Parikkala, Kurkijoki, Kitee ja Rääkkylä, Sortavala sekä Impilahti. 1700-luvulla Vaittiset valtasivat takaisin Kivennavan sekä asuttivat samoihin aikoihin myös Viipurin ja Muolaan seutuja. Ruokolahdelle jäi ainoastaan muutama Vaittinen ja hekin asuivat Hauklapin kylässä, josta heitä muutti Puumalan puolelle Kukonharjun kylään.¹

Vaittinen Kivennavalla

Kivennavalle Vaittiset tulivat takaisin vasta 1700-luvun alussa, samaan aikaan kuin Muolaaseen. Ainakin yhden muuttajan sanotaan tulleen Lappeelta. Vaittiset eivät kuitenkaan muuttaneet takaisin Vaittilan kylään, vaan etelämmäksi, Vehmaisten kylään. 1700-luvun lopulla Vaittisia muutti myös Suomenlahden rannalle Kuokkalan kylään, joka liitettiin vuonna 1909 perustettuun Terijoen pitäjään. 1800-luvun puolivälissä Vaittisia muutti vielä Kauksamon kylään.¹

Kaikki Kivennavan Vaittiset kuuluvat samaan sukuhaaraan, jonka kantaisä on Risto Matinpoika Vaittinen (1666-1741). Hän asettui ensin Vuottaan eli Pylkkölän kylään ja 1730-luvulla Vehmaisten kylään. Vehmaisten kylästä muodostuikin Kivennavan Vaittisten pääkylä.²

Lähteet:

Syntyneitä Kivennavan kylissä

1700-luku: Vehmainen (46), Soppikylä (1),

1800-luku: Vehmainen (133), Kuokkala (37), Kauksamo (24), Karvala (2), Puhtula (2), Ikola (1), Pihlainen (1), Riihisyrjä (1),

1900-1914: Vehmainen (33), Kuokkala (7), Kauksamo (6), Pihlainen (6),

Lähde: Syntyneet ja kastetut vanhasta Katihasta kerättynä. Syntyneet näyttävät mihin kyliin sukua on asettunut. Tarkemmat tiedot löydät alkuperäislähteistä.

1930-luvulla Vaittisen taloja:

Vehmainen (6), Kauksamo (2), Ikola (1), Pihlainen (1) Haukkala,

Suku nykyisin

Lähteitä sukunimitietoihin

  • Pirjo Mikkola, Sirkka Paikkala: Sukunimet
  • Sirkka Karskela: Kivennapa, väestö ja tilat isonvihan jälkeen
  • Karjala-tietokannan henkilöhaku
  • Veijo Saloheimo: Viipurinkarjalaiset kotona ja maailmalla 1541-1620
Kivennavan kylät Kivennavan suvut Kivennavan väestö