Vehmainen

Kivennapa
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vehmainen.jpg
Kuvakaappaus Karjalankartat sivustosta

Vehmaisten kylä sijaitsi Kivennavan pohjoisosassa rajanpinnassa Siiranmäeltä kaksi kilometriä itään. Ennen talvisotaa Vehmaisissa oli 56 taloa ja nelisensataa asukasta. Kyläläiset saivat toimeentulonsa pääosin maataloudesta. Tilat olivat kuitenkin pieniä ja työmahdollisuudet olivat vähissä. Töissä käytiin pitkin maakuntaa. Nuoriso hakeutui aikuistuttuaan kaupunkeihin, Viipuri ja Helsinki vetivät. Kylässä asusti muutamia valtion virkamiehiä – metsänvartija ja rajavartioston palveluksessa olevia. Rakennus- ja metsätyöt sekä uitto työllistivät satunnaisesti. Sivutöinä tehtiin suutarin ja räätälin töitä. Metsän antimia kerättiin ja rahtia ajettiin, kenellä hevosia oli. Kylässä oli myös kauppa, Iivosen kauppa.

Kylän osia on nimetty Siiranmäeltä päin kohti itää tultaessa seuraavasti: Hakatupala, Perkiö, Musakanmäki, Kylänmäki, Mikkos- eli Alhasmäki, Vaittisenmäki, Porrasnotko, Alapää ja Kankerikko. Ainoa Vehmaisten kylänosa, joka löytyy nimenä 1:20 000 topografisesta kartasta vuosilta 1918 – 1944 on Vaittisenmäki.

Vehmainen oli yksi Riitamaan kylistä. Riitamaa oli alue, jonka hallinta Pähkinäsaaren rauhan jälkeen oli puutteellisen rajankäynnin johdosta jäänyt kiistanalaiseksi. Vehmaista on kutsuttu toisinaan myös Paavinkyläksi tai murteellisesti vain Paaviksi. Nimi on saanut tarinan mukaan alkunsa siitä, että paavi, katolisen kirkon päämies, olisi vieraillut kylässä ammoisina aikoina. Tämä tuskin pitää paikkansa. Todennäköisempää on, että koska 1642 ratsumies Antti Paavilainen asettui asumaan kylään sen oltua autiona yli 30 vuotta, ja vuoden 1600-luvun puolessa välissä Paavilaisten suurperhe hallitsi näitä mäkiä, niin Paavilainen- sukunimen perusteella paikan nimeksi muotoutui paikallisen väestön suussa Paavi ja edelleen Paavinkylä lyhennykseksi Paavilaisten tai Paavilaisen kylästä; asuihan Vehmaisissa parhaimmillaan kymmenittäin Paavilaisia, Antti Paavilaisen suurta perhekuntaa.

Vehmaisten niityt mainitaan Kivennavan linnan ja kuninkaankartanon 1551 - 1561 säilyneissä tilikirjoissa kuninkaankartanon niittyinä (Edgar Sillman, v.1912). Vanhimmat kirjalliset maininnat Vehmaisten kylästä löytyvät Äyräpään voutikunnan maa- ja tilikirjasta vuodesta 1598 alkaen, aluksi autioiden ja poltettujen tilojen luettelosta. Kylän kohdalle oli 1598 merkitty 11 nimeä. Tuolloin kirjattiin näkyviin ruokakuntien päämiesten nimet eli kylässä saattoi olla tuolloin enemmänkin asukkaita. Koska kylän tilat oli merkitty autioksi tai poltetuksi tarkoitti se, että kylässä ei ollut tuolloin veronmaksukykyisiä talouksia.

Kylän väestön kehitys selviää maa-, henki- ja myöhemmin rippikirjoista. Näistä näkyy, että 1500-luvun lopulla ei ollut Vehmaisten kylää. 1642 kylässä asuu Antti Paavilainen ja 1657 kylässä asui Paavilaisia, Siiroja ja Kuismia. 1663 Vehmainen oli Paavilaisten ja Kuismien kylä. Iivoset tulivat 1673 ja lähtivät. 1688 uusia sukuja Korkki ja Suutari. Suurten kuolonvuosien jälkeen Vehmaisissa asui Suutareita, Lempiäisiä, Pitkäsiä ja Paavilaisia. Isonvihan ja Suuren Pohjansodan aikana kylä välillä autioitui kokonaan. Sodan jälkeen asutus palasi. Kylään asettuivat Suutarit, Haakanat, Pitkäset ja Vaittiset. Osa oli kylässä aiemmin asuneita ja osa uusia tulijoita. Vähitellen asutus laajeni ja sukujen kirjo lisääntyi.

Katso Vehmaisten suvut

Vehmainen nyt

Sodan jälkeen 1944 Vehmainen jäi autioksi. Rakennuksia ei ole jäljellä ja rakennusten kivijalatkin on työnnetty puskutraktoreilla aukeiden reunoille ja kylän alueesta on tehty yhtenäinen pelto- ja laidunalue. Vehmaisten kylän rakennusten perustuksia ei siis juuri löydy alkuperäisiltä talojen paikoilta. Sodan jälkeen laaja mäkiaukea oli läheisen sovhoosin karjan laidunmaata ja kylän keskustan kohdalla oli lypsykatos. Nyttemmin sovhoosin toiminta on päättynyt ja lypsykatoksestakin on jäljellä vain raunioita. Kylänmäki on laaja aakea mäki ja sen eteläpuolella Vaittisenmäki on matalampi loiva kumpare. Laidun- ja peltoaluetta kuitenkin nykyäänkin hyödynnetään jollain tavoin. Vanha kylän halki Siiranmäeltä Korpikylään kulkenut päätie on kuitenkin paikoillaan. Päätiestä Riihiön suuntaan erkanevan vanhan kylätien pohjan voi paikoitellen tunnistaa maastossa. Ilmeisen hiekkaisia Vehmaisten mäkiä uhkaa Soppikylän ja Kanalan suunnasta pohjoista kohti laajeneva (2016 - 2017) soranottoalue. Kylän alueen pohjoispuolitse on vedetty kohti Suomenlahtea kulkeva maakaasu-/öljyputkilinja ja vanhan kylän keskustasta lähtee Tallikorven niittyjen suuntaan uusi hiekkatie putkilinjalle.

Vehmaiseen liittyviä linkkejä

Erik Aspegrenin 1644 laatimista maanmittauskartoista selitteineen selviää havainnollisesti kylän rakenne 1600-luvun alkupuolella. Tuolloin pääkylässä oli yksi tila, jossa oli talo peltoineen sekä yli 100 vuotta autiona olleita tiloja jotka ovat osin laitumena tai heinäpeltoina, jotka oli otettavissa viljelyskäyttöön. Päätilan lähettyvillä sijaitsevalla Messetermolan tilalla oli mahdollisesti talo ja asutusta, mutta se jää kartan tiedoista hieman epäselväksi.

Erik Aspegrenin maanmittauskartta vuodelta 1644 Vehmainen osa 1

Erik Aspegrenin maanmittauskartta vuodelta 1644 Vehmainen osa 2 ja kartan selite

Erik Aspegrenin 1644 maanmittauskartan ja selitteen suomennos, Heikki Rantatupa


Kivennavan kylät Vehmaisen historiaa Vehmaisen talot 1939 Vehmaisten suvut