Veijalainen

Kivennapa
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sukunimi muualla

Saapuminen Kivennavalle

Veijalaiset Kivennavan kylissä

Suvun alkujuuret

Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala kertovat sukunimikirjassaan varhaisimman Veijalaisen löytyvän Juvalta v 1551. Siellä asui tuolloin Peer Veijalainn eli Pekka/Pietari Veijalainen.

Hiitolan pitäjän sivustolla sen kylän nimen, Veijala, sanotaan liittyvän henkilönnimiin Veijalainen, Veijola, Veijo, Veikko.

Veijala oli yksi Hiitolan suuria ja merkittäviä kyliä. Jo vuonna 1500 kylässä oli Novgorodin Vatjalaisen viidenneksen verokirjan mukaan 20 taloa ja siitä muodostui Veijala-niminen Kurkijoen pogostaan kuuluva kappeliseurakunnan keskus. Karjala kuului siihen aikaan Novgorodiin vuonna 1323 solmitun Pähkinäsaaren rauhan perusteella.

Hiitolassa sijaitsi myös kalaisa Veijalanjärvi.

Vanhojen kirkonkirjojen mukaan Veijala-nimisiä kyliä oli myös Juvalla (Wäijala, ruotsin kielen mukaisesti kirjoitettuna) ja Kurkijoella (Weijala, Wejala, Weijelä) ja kylissä on kirkonkirjojen mukaan asunut Veijalaisia (kirjoitettu esim. Wäijalain, Weijalain, Wejalain).

Inkerinmaalla on esiintynyt sukunimeä Weijolainen joka lienee samankantainen ja esim. Kivennavalla vanhimmissa kirkonkirjoissa esiintyy muodot Wejolain ja Weijolain.

Tuomas Salsteen sukunimisivuston mukaan Veijalaisten yleisimmät asuinpaikat ennen Talvisotaa olivat Kirvu, Kivennapa sekä Jaakkima. Valtaosa asui Etelä-Savossa ja Karjalassa. Sivustolla näkyy yleisimpien asuinpaikkojen sijainti kartalla.

Veijalainen Kivennavalla

Samuel Mikonpoika Veijalainen (1600-luku - 1700-luvun alku) lienee asunut Kivennavalla Kotselän kylässä 1700-luvun alussa.

1600-luvun lopulta löytyy Henki- ja maakirjoista Samuel Venäläisen perhe. En osaa varmuudella sanoa, olisiko nimi isonvihan aikaan muuttunut Veijalaiseksi.

Ensimmäinen maininta Veijalaisista on vuoden 1723 väestöluettelossa. Siellä mainitaan Mikko Samuelinpoika Veijalainen ja vaimonsa sekä kaksi lastaan Kotselässä. Vuoden 1727 maakirjassa mainitaan Samuel Mikonpoika Veijalainen Kotselän tilan 1 uutena omistajana.

Matti Mikonpoika Veijalainen (1684-1754) asui Kekrolassa isonvihan jälkeen (Kivennavan ens. rippikirja 1732 alkaen). Onko kyseessä Mikko Veijalaisen veljekset, Samuel ja Matti, vai onko heillä kaukaisempi sukuyhteys?

Samuel Samuelinpoika Veijalainen (1692-1757) asettui isonvihan aikaan Kotselälle. Hänellä on laaja jälkipolvi.

Matti Mikonpoika Veijalainen (1684-1754) asettui isonvihan jälkeen Kekrolaan. Hänelläkin on laajahko jälkipolvi.

Mikko Samuelinpoika Veijalainen (1687-1760) asui ensin Kotselällä, mutta muutti sittemmin Karvalaan, jossa hänellä on laaja jälkipolvi.

Samuel Veijalaisen Tuomas-poika (1730-1794) muutti vävyksi Terijoelle avioiduttuaan Valpuri Tikan (1736-1765) kanssa.

Uljas Kiurun Karvala – Rasala kyläkirjassa (2004) kerrotaan että Karvalan Kylänmäellä asui Erik (Juhonpoika) Veijalainen (1760 - 1803) jota kutsuttiin Ierikaksi. Talo oli iso ja siinä asui parhaimmillaan 30 henkilöä ja 6 avioparia. Tästä perheet hajaantuivat ajan saatossa Karvalaan ja syntyivät Hioppila, Esala, Sakula, Anttila, Ukkola ja Jaakkola.

Samoja nimiä annettiin pojille ja pojanpojille mistä seurasi se että kylässä saattoi olla useita samannimisiä Veijalaisia. Esimerkiksi 1930-luvulla kylässä oli kolme Mikko Veijalaista vaimoineen (em. kirja). Erottamiseen käytettiin isän nimeä: esim. Juho Sakunpoika Veijalaista kutsuttiin Sakujussiksi. Hänen poikaansa Uunoa kutsuttiin vastaavasti Sakujussinuunoksi.

Syntyneitä Kivennavan kylissä

1700-luku: Kotselkä (32), Joutselkä (21), Terijoki (11), Karvala (7), Seppälä (6), Ahjärvi (1), Kekrola (1), Kurkela (1),

1800-luku: Karvala (90), Joutselkä (79), Kuokkala (68), Terijoki (56), Kotselkä (53), Ahjärvi (20), Ikola (12), Vaittila (10), Seppälä (6), Pihlainen (1), Tirttula (1), Ylentölä (1),

1900-1914: Karvala (30), Joutselkä (28), Kotselkä (14), Kuokkala (11), Ikola (7), Vaittila (5), Riihisyrjä (4), Terijoki (3), Ahjärvi (2),

Lähde: Syntyneet ja kastetut vanhasta Katihasta kerättynä. Syntyneet näyttävät mihin kyliin sukua on asettunut. Tarkemmat tiedot löydät alkuperäislähteistä.

1930-luvulla Veijalaisen taloja:

Karvala (10), Joutselkä (6), Kotselkä (5), Joutselkä Jalkala (4), Joutselkä (Jalkala) (3), Riihisyrjä (2), Ahjärvi (1), Ikola (1), Lipola (1), Vaittila (1),

Veijalaiset nyt

Salsteen sukunimisivuston mukaan vuonna 2016 Veijalaisia oli Suomessa 1226.

Kivennapalaisten Veijalaisten ja omaa sukua Veijalaisten asuinpaikkoja olivat v. 1970 seuraavat paikkakunnat (suurimmat asuinpaikat ensin listoissa). Lähde: Siirtokarjalaisten tie osoitehakemisto. Turku 1971, 817 s.:

  • yli 8 henkilöä: Lammi, Pälkäne
  • 4 – 5 henkilöä: Lahti, Helsinki, Hollola, Kangasala, Lappeenranta, Pohja
  • 2 – 3 henkilöä: Imatra, Jämsä, Jämsänkoski, Padasjoki, Hauho, Hämeenlinna, Toijala
  • 1 henkilö: Kaarina, Korpilahti, Koski, Kuhmalahti, Laihia, Laukaa, Lohjan, Mikkeli, Orimattila, Perniö, Salo, Tampere, Valkeakoski, Vampula, Vilppula, Virrat

Ruotsissa Veijalainen oli 29 ihmisen sukunimi vuonna 2015.

Australiassa oli vuoden 2006 paikkeilla äänioikeutettuna 9 henkeä, joiden sukunimi oli Veijalainen.

Veijalaisten jälkipolvitauluja

Lähteet

Sukuhaku ja info

Lähteitä sukunimitietoihin

  • Pirjo Mikkola, Sirkka Paikkala: Sukunimet
  • Sirkka Karskela: Kivennapa, väestö ja tilat isonvihan jälkeen
  • Karjala-tietokannan henkilöhaku
  • Veijo Saloheimo: Viipurinkarjalaiset kotona ja maailmalla 1541-1620
Kivennavan kylät Kivennavan suvut Kivennavan väestö