Vesterinen

Kivennapa
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suvun alkujuuret

Vesterinen-nimen pohjana on latinalaisperäinen erisnimi Silvester, joka tarkoittaa metsistynyttä. Vuonna 1541 laadittiin Savosta ensimmäinen maakirja, johon merkittiin jokaisen verovelvollisen nimi ja hänen suoritettavakseen arvioitu vero. Pitäjät oli tuolloin jaettu neljänneskuntiin, joita useimmiten oli nimensä mukaisesti neljä ja nämä taas kymmenyskuntiin, joita oli kuusi. Varsinaisia kylännimiä ei vielä käytetty. Tuolloin Vesterisiä asui Juvalla, Säämingissä ja Rantasalmella Putkisalmen neljänneksessä.

Ensimmäiset maininnat Vesterisistä Karjalan Kannakselta ovat Kanneljärveltä, jossa 1543 verotusluettelossa esiintyy Matti. Poikia hänellä oli ainakin Pekka ja Lauri. Matin kuoltua 1569 isännäksi tuli hänen poikansa Lauri.

Vesterinen Kivennavalla

Heikki Antinpoika Vesterinen (1640-1700) muutti Kivennavalle Uudenkirkon Kuuterselästä. Myös Nuutti Vesterinen ja vaimo on kirjattu 1688 Raivolan henkikirjaan. Isonvihan jälkeen 1727 Vesterisiä oli Raivolassa ja Terijoella.

Syntyneitä Kivennavan kylissä

1700-luku: Raivola (64), Puhtula (4),

1800-luku: Raivola (92), Kirkonkylä (11), Terijoki (11), Joutselkä (5), Kuokkala (5), Pamppala (2), Ikola (1),

1900-1914: Kuokkala (8), Raivola (8), Kirkonkylä (5), Terijoki (2),

Lähde: Syntyneet ja kastetut vanhasta Katihasta kerättynä. Syntyneet näyttävät mihin kyliin sukua on asettunut. Tarkemmat tiedot löydät alkuperäislähteistä.

1930-luvulla Vesterisen taloja:

Kaukolempiälä (1), Lipola (1), Seppälä (1),

Vesterinen nykyisin

Lähteitä sukunimitietoihin

  • Pirjo Mikkola, Sirkka Paikkala: Sukunimet
  • Sirkka Karskela: Kivennapa, väestö ja tilat isonvihan jälkeen
  • Karjala-tietokannan henkilöhaku
  • Veijo Saloheimo: Viipurinkarjalaiset kotona ja maailmalla 1541-1620
Kivennavan kylät Kivennavan suvut Kivennavan väestö