Viimeiset päivät Ikolassa

Kivennapa
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ent.Kivennapalaiset Kilpakirjoitus 1989
Sällinen Helmi


Myö tehtii äiti kans aamutyöt, lypsettii lehmät sekä syötettii vasikat ja siat. Lehmii maito annettii niil. Porsaat olliitkii komijoi ja vasikatkii ”ko sirkatsu härkii”. Äiti rupes alustammaa sit pullataikinaa, ko vehnasta pit saahha ja isä läks Raivolaa myllyy. Mie taas olin lottan ja mäin kirkol Suojeluskunnatalol. Mie ko olin siel ain päiväseltää töis, mut iltasil ja aamusil tein ensi kottyöt. Kirkol siel sk-talol ol täys tohina, olliit näät ne kertausharjotukset alkaneet ja miehet olliit asemis pitki rajjaa.

Isä tulkii sukkelaa takasii Raivolast ja sano, et sota on alkant… Hää sano puotteneese jyväsäkit Raivola roslivaa ja sano, et mitä ne kotonkaa tekkööt, venäläine ne kuitenkii ottaa. Mie tulin kirkolt takasii kottii auttamaa äitii leipomises. Paistettii let’vehnasta, riisryynpiirakkaa ja potaattikakkaroi. Ain ko saatii piirakat uunii, ni isä sano: ”Ottakaa sukkelaa uunist pois ja tulkaa pommisuojaa !” Tarkotti mei kellarii. Konneitaha lens yhtenää. Hää hoppus: ”Hävittäjät tulloot, pommikonneet tulloot!”

Tätä myö sit tehtii kaike päivää, vast iltapuolel alettii pakata. Isä olj naulant suuren puulootan, mihi olj hyvä pakata. Sit illa suus mei pere läks ajamaa Pamppalaa päi ja mie jäin sk-talol. Sielt rappusilt mie vilkutin heil. Kahtee tai kolmee viikkoo en kuult heist mittää, en vanhemmistain, mihi hyö olliit joutuneet.

Myö lotat oltii siel sk-talol se yö. Aamusil joulukuu 1.päivän mie pyysin paikallispäällikölt, et saisinks mie männä lehmii lypsämää Ikolaa, sinne ol matkaa 5 km. Mut hää sano, et älä lähe yksinnäis, siel voip olla jo ryssät. Koha miehet tulloot maastost, ni hää laittaa heit miu kerallein. Enhä mie sinne ennää pääst. Lehmät ol jo yöl ajettu pois kyläst ja talot sytytetty palamaa. Kuulinha mie sit jälest päi, et lehmii olj laskettu ulos ja toisii ammuttu läävää enne rakennuksii polttamista.

Etusivu Kilpakirjoituksia Kirjoituskilpailu 1989 Ikola