Vuottaan suvut

Kivennapa
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Vuottaan keskeisiä talollisia sukuja

Bister

Tuomas Pekanpoika Bister ja vaimonsa Hetti tulivat Valkjärveltä Vuottaalle vuonna 1927. Tuomas vuokrasi myllyn jakokunnalta ja hänen poikansa Uuno hoiti sitä myllärinä.

Helppolainen

Helppolaiset muuttivat Valkjärveltä Hyyppälä nimimiselle tilalle. Matti Riikonen oli myynyt tilansa kauksamolaisille Antti ja Matti Pohjalaiselle, jolta Yrjö Helppolainen sen osti 1920-luvulla. Kauppaan kuuluivat myös tilat Mäkelä ja Polveke Kauksamon kylässä. Yrjö myi tilansa myöhemmin pojalleen Mikolle ja tämän vaimolle Edlalle.

Hokkanen

Vuottaan Hokkaset polveutuvat Kivennavan Kotselästä tulleesta Tuomas Matinpoika Hokkasesta. Hän otti vaimokseen Mikko Kallenpoika Paavilaisen tyttären Valpurin vuonna 1821. Tuomas ja Valpuri asuivat perheineen Valpurin sedän Jaakko Paavilaisen talossa. Heidän tyttärensä sai pojan Topias. Jooseppi (Talo 24) ja Mikko (Talo 33) Hokkanen olivat Topiaan poikia.

Hiiri

Antti Jaakonpoika Hiiri Riihisyrjästä avioitui vuottaalaisen lesken Katri Moisanderin kanssa 1700-luvun lopulla. Katrin kuoltua Antti avioitui vielä kaksi kertaa saaden kummassakin avioliitossa lapsia. He jatkoivat Hiirten sukua Vuottaalla, jossa 1930-luvulla oli kahden Hiirten veljesten talot ja perheet. (Talo 11) (Talo 13)

Hölttä

Tahvo Juhonpoika Hölttä tuli Ylentölästä Vuottaalle mentyään naimisiin Helena Kopran kanssa. Helena peri isänsä osuuden Kopranmäen tilasta. Tästä alkoi Höltän suku Vuottaalla.

Koppana

Elias Koppana tuli Vuottaalle vuonna 1815 Jäppilästä, jossa hän oli toiminut myllärinä. Vuottaallakin hän toimi myllärinä Antti Savolaisella ja luultavasti hänen torpparinaan. Isojaossa Koppanan tila oli jo itsenäinen tila.

Kopra

Kopran suku oli kylän vanhimpia sukuja. Sen toi Vuottaalle Matti Elianpoika Kopra Valkjärveltä 1700-luvulla. Martti tuli kotivävyksi Matti Kähöselle avioiduttuaan Katri Kähösen kanssa.

Lempinen

Lempiset ovat olleet Vuottaan vanhimpia kylässä jatkuvasti asuneita sukuja. Kivennavalla Lempisiä on ollut 1500-luvulla Ahjärvellä ja Kekrolassa. 1700-luvun alussa Nuutti Sipinpoika Lempinen otti viljelläkseen Matti Suutarin ja Antti Kurjen tilat. Nuutin veli Johannes mainitaan myös vanhimmassa rippikirjassa. Lempisen asuinpaikka oli myöhemmin Hiekkamäen tila, missä he asuivat aina kylän menetykseen asti.

Loippo

Eskel Yrjönpoika Telkkäsen tytär Beata avioitui Paavo Jaakonpoika Loipon kanssa. Paavon isä Jaakko oli tullut Muolaan Selolasta vävyksi Termalaan(Seppälä) Tepposille ja sieltä Paavo Loippo muutti Vuottaalle 1800-luvun lopulla.

Paavilainen

Paavilaiset tulivat Kivennavalle Valkjärven Valkeamatkasta. Kalle Mikonpoika Paavilainen muutti ensin vuonna 1768 Kivennavan Koukkulaan. Siellä hän oli yhtiömiehenä Juho Antinpoika Lempisen kanssa, josta hän vuonna 1775 muutti Vuottaalle Matti Kouhian entiselle tilalle.

Paavolainen

Paavolaisen suku asutti 1930-luvulla eniten taloja Vuottaalla. Suvun kantaisä Matti Pietarinpoika Paavolainen tuli Kaukolempiälästä Yrjö Tuitun ja Tuomas Kuortin yhdessä viljelemälle tilalle yhtiömieheksi vuonna 1761. Paavolaisten suku levisi Vuottaalta moniin kyliin Kivennavalla. Vuottaalla Paavolaisia asui talvisodan alkaessa yhdessätoista talossa.

Pimiä

Yrjö Pimiä tuli Soppikylästä puusniekaksi Petteri Telkkisen leskelle Vuottaalle. Pimiän sukua asui entisessä Telkkisten tilalla 1900-luvun vaihteesta vuoteen 1944 asti.

Riikonen

Riikosia asui Kopranmäen tilalla. Suku oli tullut Vuottaalle Koukkkulasta ja tilalla oli aikaisemmin asunut Tuomas Leppä. Lepän tytär Kerttu oli suvun viimeinen jäsen. Hän meni naimisiin Matti Antinpoika Riikosen kanssa, jolloin Riikosten suku syntyi Vuottaalle.

Savolainen

Vuottaalle 1790-luvulla muuttanut talollinen Antti Jaakonpoika Savolainen oli syntynyt Paksujalkalassa, mistä hän oli tullut vanhempinsa mukana Miettilään. Siellä asui samaa sukua vielä 1930-luvulla runsaasti. Antti Savolainen muutti Vuottaalle Matti Suutarin Kultala nimiselle tilalle. Matti Suutari meni naimisiin Katri Vanhasen kanssa ja muutti Vaittilaan Katrin kotitaloon.

Suokas

Anna Paavolainen meni naimisiin Tuomas Suokkaan kanssa Kekrolaan. Matti Paavolaisen muut lapset eivät jättäneet tilalle miespuolista perijää, jolloin Annan vanhin poika Matti Suokas tuli äitinsä perintötilalle Vuottaalle.

Suutari

Suutarit olivat Vuottaalla 1600-luvulta aina 1800-luvun puoliväliin saakka. Tila oli kuulunut aikaisemmin Savolaisille ja siirtyi myöhemmin osittain samalle suvulle, vaikka ei enää aikaisemmin Vuottaalla asuneiden Savolaisten jälkeläisille.

Telkkinen

Telkkisen suku tuli 1700-luvun loppupuolella Kauksamolta kun Eskel Telkkinen avioitui Anna Tuomaantytär Lempisen kanssa Vuottaalle. Suvun viimeisen jäsenen Petteri Telkkisen leski Anna avioitui soppikyläläisen Yrjö Tuomaanpoika Pimiän kanssa. Telkkinen nimi vaihtui talossa Pimiäksi.

Termonen

Jaakko Kallenpoika Paavilaisen kuoltua vuonna 1851 jäivät hänen perillisiksiin tyttäret Sofia ja Katariina. Sofia solmi avioliiton Matti Erkinpoika Termosen kanssa. Matti tuli Karvalan kylästä. Sofia kuoli vain 36-vuotiaana ja Matti avioitui sitten Katariinan kanssa. Matilla ja Sofialla oli kolme poikaa, joista viimeisen Juhon elämä päättyi talvisodan alkamispäivänä 30.11.1939.

Lähde: Vuottaa Muistojen kotikylä Vuottaan kyläkirja työryhmä 2006 ISBN 952-92-0463-9

Suvut 1600-luvun asiakirjoissa

Aho Harju Hippeläinen Kohonen Kolkki Kuhanen Kuisma Kyllästinen Lapveteläinen Laukkanen Patainen Petinen Pylkkönen Rautanen Savolainen Sikainen Smeds Suutari Vuottainen Värsiä

Vuottaalla 1700-luvulla syntyneiden sukunimet

Suluissa syntyneiden lukumäärä. Sukunimet ovat tulkintoja ja lukumäärät eivät välttämättä ole aivan oikein. Tietojen keräämiseen on käytetty vanhaa Katihaa, jota ei enää päivitetä. Sukunimen yleisyydestä tämä kuitenkin antaa käsityksen. Uusi Katiha on täydennetty uusilla tiedoilla, joten sitä voi käyttää tarkistukseen kuten myös alkuperäislähteitä.
Vuottaalla vuosina 1729-1799 syntyneiden sukunimet:

Lempinen (47), Suutari (32), Paavolainen (26), Paavilainen (19), Kopra (10), Telkkinen (10), Kuortti (7), Sipinen (7), Kouhia (4), Kuivanen (4), Lampinen (4), Tuittu (4), Leppä (3), Hutri (2), Huumonen (2), Möller (2), Alhainen (1), Karhu (1), Kuismanen (1), Maljanen (1), Mylläri (1), Painilainen (1), Pulkkinen (1), Riukka (1), Savolainen (1), Skyttä (1),

Vuottaalla 1800-luvulla syntyneiden sukunimet

Vuottaalla 1800-luvulla syntyneiden sukunimet. Suluissa syntyneiden lukumäärä. Tiedot on kerätty vanhasta Katihasta.

Paavolainen (121), Lempinen (64), Paavilainen (61), Savolainen (48), Riikonen (38), Kopra (35), Telkkinen (32), Termonen (23), Hiiri (21), Suutari (19), Koppana (16), Hölttä (12), Hokkanen (11), Inkinen (10), Loippo (7), Kiiski (5), Monto (5), Painilainen (4), Pelkonen (4), Raatikainen (4), Karvanen (3), Lampinen (2), Mäkeläinen (2), Nahkuri (2), Pulkkinen (2), Rikonen (2), Sarvi (2), Halonen (1), Havia (1), Honkonen (1), Ilonen (1), Kiisko (1), Miikonen (1), Montonen (1), Muurilainen (1), Mäkäläinen (1), Pitkänen (1), Pyykkö (1), Rukunen (1), Rämö (1), Röyttä (1), Savilainen (1), Seppänen (1), Thusberg (1), Tikka (1), Äikäs (1),

Vuottaalla 1900-luvulla syntyneiden sukunimet

Vuottaalla vuosina 1900-1914 syntyneiden sukunimet. Suluissa syntyneiden lukumäärä. Tiedot on kerätty vanhasta Katihasta.

Paavolainen (28), Paavilainen (16), Lempinen (11), Hiiri (9), Koppana (9), Kopra (8), Savolainen (8), Karvanen (6), Riikonen (6), Termonen (5), Pimiä (4), Loippo (3), Hokkanen (1), Lattunen (1),

Talojen omistajasuvut 1939

Kivennapa kylästä kylään teoksessa Vuottaan talojen omistajasuvut ovat:
Bister (1), Hölttä (2), Koppana (1), Kopra (3), Lempinen (5), Loippo (1), Paavilainen (4), Paavolainen (12), Pimiä (1), Savolainen (5), Suokas (1), Termonen (2),

Lähteitä


Vuottaasen liittyvä sivusto