Moisander

Kivennapa
Versio hetkellä 12. huhtikuuta 2020 kello 17.19 – tehnyt Pekka Kirjavainen (keskustelu | muokkaukset) (Matias Moisander)

(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suvun alkujuuret

Matias Moisander

Yo Tartossa 8.6.1664 Matias Moisander Matthias Matthiæ, Aboensis U311. * noin 1640. Kotoisin Turusta. Ylioppilas Tartossa (Tallinnassa) 8.6.1664 (depos.). — Toksovan kirkkoherran apulainen Inkerissä 1680. Valkeasaaren kappalainen 1681. Syytti vuoden 1686 valtiopäivillä Tukholmassa Inkerin, Karjalan ja Käkisalmen läänin kenraalikuvernööriä, vapaaherra Jöran Sperlingiä väärinkäytöksistä. Erotettu vakoilusta epäiltynä 1688 ja vangittu kapinoitsijana 1690. Elossa 1694. (Ylioppilasmatrikkeli)

Tukholman valtiopäivillä 1686 Mathias Moisander syytti muutaman muun edustajan kanssa Inkerin, Karjalan ja Käkisalmen läänin kenraalikuvernööriä, vapaaherra Jöran Sperlingiä väärinkäytöksistä. Samoja syytöksiä oli kuninkaan korviin kuulunut Sperlingistä aiemminkin. Vuonna 1685 tuota viestiä Kaarle XI:lle tuonut talonpoika oli heitetty vankityrmään Kantsin linnoitukseen, eikä hänestä sen koommin ole kuultu.

Moisander oli kahden kumppaninsa kanssa hakenut oikeutta ensin vapaaherra Sperlingiltä, mutta tämä oli lähettänyt nimismiehen ja sotilaita lähetystön perään. He oli hädin tuskin pelastaneet henkensä pakenemalla metsiin. Valtiopäiville matkustettiin tuon jälkeen 31-sivuisen rahvaanvalituksen kera. Vapaaherra Sperlingiä syytettiin oman edun tavoittelusta kruununtiloja edelleen vuokraamalla. Hän lisäsi näin sekä valtion kustannuksia että talopoikien verotaakkaa. Rahanahneet vuokraisännät olivat säälimättä kiusanneet talonpoikia.

Tukholmassa käynnin jälkeen Mathias Moisander erotettiin virastaan vuonna 1688.

Moisanderin kuninkaalle toimittamasta valituskirjelmästä alkoi suuri oikeudenkäyntikierre, joka kiersi kihlakunnan käräjiä. Sperling kiisti kaikki valituskirjeen kohdat. Hän myönsi joidenkin tilojen haltijoiden kohdelleen talonpoikia kovakouraisesti, mutta hän itse oli huolehtinut asioiden saattamisesta oikeille raiteille. Päivätöiden rasitus oli ollut kohtuullinen johtuen alueen hovileirien vähäisistä peltomääristä. Myös kaikki muut syytökset Sperling selitti vääriksi.


Vuonna 1690 kuningas tuomitsi Mathias Moisanderin “varoitukseksi ja muille esimerkiksi kapinan lietsojana” elinkautiseen vankeuteen ja sitten tekemään elinkautista pakkotyötä kaularaudoissa Ivangorodin linnoituksessa. Linnoitus sijaitsee Narvajoen itärannalla lähellä Pietaria. Viimeinen maininta Mathias Moisanderista on maaliskuulta 1694 vankina. Sen jälkeen hänestä ei ole tietoja.

Yksi pojista Thomas Mathiasson Moisander eli talollisena Muolaan Karhulassa ja hänestä suku jatkuu. Kaikkien Mathiaksen ja Agnethan lapsien kohtalosta ei ehkä saada. Suurien kuolonvuosien nälänhätä sekä Suuri Pohjansota surmasivat vuosisadan vaihteen molemmin puolin Karjalan rahvasta, mahdollisesti myös Moisanderit yhtä poikaa lukuunottamatta.

Juuret Kivennavalla

Syntyneitä Kivennavan kylissä

1800-luku: Saarenmaa (17), Raivola (11), Ahjärvi (6), Pihlainen (4), Rantakylä (2), Kuokkala (1), Suurselkä (1),

1900-1914: Raivola (4), Rantakylä (2), Saarenmaa (2), Ahjärvi (1), Pihlainen (1),

Lähde: Syntyneet ja kastetut vanhasta Katihasta kerättynä. Nimen tulkinta ja asuinpaikan haku tekevät luvut epävarmoiksi, mutta antavat kuitenkin kuvan mihin kyliin suku on asettunut. Tarkemmat tiedot löydät alkuperäislähteistä.

1930-luvulla Moisanderin taloja:

Ahjärvi (1), Polviselkä (1), Raivola (3), Rantakylä (2),

Moisander nykyisin

Lähteitä sukunimitietoihin

  • Pirjo Mikkola, Sirkka Paikkala: Sukunimet
  • Sirkka Karskela: Kivennapa, väestö ja tilat isonvihan jälkeen
  • Karjala-tietokannan henkilöhaku
  • Veijo Saloheimo: Viipurinkarjalaiset kotona ja maailmalla 1541-1620
Kivennavan kylät Kivennavan suvut Kivennavan väestö