Ero sivun ”Paavo Kiuru Tammiselästä Kivennapa -kirjassa” versioiden välillä

Kivennapa
Loikkaa: valikkoon, hakuun
(Tammiselkä)
 
Rivi 1: Rivi 1:
  
 
''Paavo Kiuru kuljetti lukijaa Kivennavan kylissä [[Kivennapakirjallisuus|Kivennapa]] kirjassaan. Kyläkuvauksien laatimisessa on käytetty vuosien 1778 ja 1809 henkikirjoja sekä vuoden 1939 kirkonkirjoja sekä pitäjäkarttaa. Päälähde on kuitenkin tiedot, joita kivennapalaiset itse omista kylistään ovat antaneet. Joutselän tiedot on jaettu kahdeksaksi kyläksi: [[Lintula]], [[Lavola]], [[Jalkala]], [[Jäppinen]], Tammiselkä, [[Mustapohja]], [[Rasala]] ja varsinainen [[Joutselkä]]. Tammiselän tiedot ovat pääosin Antti Sokan, Tuomas Karvosen ja Johannes Hopposen antamia. Kivennapa-kirja ilmestyi vuonna 1952 Kivennavan historiatoimikunnan kustantamana. Tekstiin olen lisätty linkkejä.''
 
''Paavo Kiuru kuljetti lukijaa Kivennavan kylissä [[Kivennapakirjallisuus|Kivennapa]] kirjassaan. Kyläkuvauksien laatimisessa on käytetty vuosien 1778 ja 1809 henkikirjoja sekä vuoden 1939 kirkonkirjoja sekä pitäjäkarttaa. Päälähde on kuitenkin tiedot, joita kivennapalaiset itse omista kylistään ovat antaneet. Joutselän tiedot on jaettu kahdeksaksi kyläksi: [[Lintula]], [[Lavola]], [[Jalkala]], [[Jäppinen]], Tammiselkä, [[Mustapohja]], [[Rasala]] ja varsinainen [[Joutselkä]]. Tammiselän tiedot ovat pääosin Antti Sokan, Tuomas Karvosen ja Johannes Hopposen antamia. Kivennapa-kirja ilmestyi vuonna 1952 Kivennavan historiatoimikunnan kustantamana. Tekstiin olen lisätty linkkejä.''
[[Tiedosto:JäppiläTopo.png|pienoiskuva|upright=0.9|Kivennapa kylästä kylään kyläjaottelussa varsinaisessa Joutselässä oli talvisodan syttyessä 28 asuttua taloa, tulli, rajavartiosto ja Joutselän taistelun muistomerkki]]
+
[[Tiedosto:JäppiläTopo.png|pienoiskuva|upright=0.9|Kivennapa kylästä kylään kyläjaottelussa Tammiselässä oli talvisodan syttyessä 53 asuttua taloa.]]
 
== Tammiselkä ==
 
== Tammiselkä ==
 
Kiirehdimme luomaan vielä silmäyksen Joutselän muihin kyliin ja käymme ensin Tammiselällä. Palaamme [[Japp-26|Seppäsen kaupalle]] ja käännymme täältä tullilta tullessamme oikealle. Tosin olisimme pääseet oikaisemaan jo [[Jout-63|Joutselän muistomerkin]] luota tai joitakin muita kujasia suoraan Tammiselkään, mutta on parempi kulkea tätä oikeata tietä kylän peltojen reunassa, sekametsän keskellä olevien pienten viljelyslaitumien jäädessä tien vasemmalle puolelle. Ylitämme Tammiojan, kiipeämme Tammiojanmäelle, josta voimme kääntyä oikeaan kujasille, jotka vievät Kamppilanmäelle, mutta jatkamme kuitenkin suoraan Tammiselälle ja tulemme Kiurulanmäelle. Täällä Tammiselällä on mäkiä, joiden korkeus merenpinnasta on 70-80, jopa 100 metriäkin. Niinpä Honkasuonmäki ja Hännikäisenmäki kohoavat yli 100 metriä yli merenpinnan.
 
Kiirehdimme luomaan vielä silmäyksen Joutselän muihin kyliin ja käymme ensin Tammiselällä. Palaamme [[Japp-26|Seppäsen kaupalle]] ja käännymme täältä tullilta tullessamme oikealle. Tosin olisimme pääseet oikaisemaan jo [[Jout-63|Joutselän muistomerkin]] luota tai joitakin muita kujasia suoraan Tammiselkään, mutta on parempi kulkea tätä oikeata tietä kylän peltojen reunassa, sekametsän keskellä olevien pienten viljelyslaitumien jäädessä tien vasemmalle puolelle. Ylitämme Tammiojan, kiipeämme Tammiojanmäelle, josta voimme kääntyä oikeaan kujasille, jotka vievät Kamppilanmäelle, mutta jatkamme kuitenkin suoraan Tammiselälle ja tulemme Kiurulanmäelle. Täällä Tammiselällä on mäkiä, joiden korkeus merenpinnasta on 70-80, jopa 100 metriäkin. Niinpä Honkasuonmäki ja Hännikäisenmäki kohoavat yli 100 metriä yli merenpinnan.

Nykyinen versio 15. helmikuuta 2020 kello 11.07

Paavo Kiuru kuljetti lukijaa Kivennavan kylissä Kivennapa kirjassaan. Kyläkuvauksien laatimisessa on käytetty vuosien 1778 ja 1809 henkikirjoja sekä vuoden 1939 kirkonkirjoja sekä pitäjäkarttaa. Päälähde on kuitenkin tiedot, joita kivennapalaiset itse omista kylistään ovat antaneet. Joutselän tiedot on jaettu kahdeksaksi kyläksi: Lintula, Lavola, Jalkala, Jäppinen, Tammiselkä, Mustapohja, Rasala ja varsinainen Joutselkä. Tammiselän tiedot ovat pääosin Antti Sokan, Tuomas Karvosen ja Johannes Hopposen antamia. Kivennapa-kirja ilmestyi vuonna 1952 Kivennavan historiatoimikunnan kustantamana. Tekstiin olen lisätty linkkejä.

Kivennapa kylästä kylään kyläjaottelussa Tammiselässä oli talvisodan syttyessä 53 asuttua taloa.

Tammiselkä

Kiirehdimme luomaan vielä silmäyksen Joutselän muihin kyliin ja käymme ensin Tammiselällä. Palaamme Seppäsen kaupalle ja käännymme täältä tullilta tullessamme oikealle. Tosin olisimme pääseet oikaisemaan jo Joutselän muistomerkin luota tai joitakin muita kujasia suoraan Tammiselkään, mutta on parempi kulkea tätä oikeata tietä kylän peltojen reunassa, sekametsän keskellä olevien pienten viljelyslaitumien jäädessä tien vasemmalle puolelle. Ylitämme Tammiojan, kiipeämme Tammiojanmäelle, josta voimme kääntyä oikeaan kujasille, jotka vievät Kamppilanmäelle, mutta jatkamme kuitenkin suoraan Tammiselälle ja tulemme Kiurulanmäelle. Täällä Tammiselällä on mäkiä, joiden korkeus merenpinnasta on 70-80, jopa 100 metriäkin. Niinpä Honkasuonmäki ja Hännikäisenmäki kohoavat yli 100 metriä yli merenpinnan.

Vuonna 1778 näkyy Tammiselällä henkikijan mukaan olleen viisi taloa; Kamppi, Sokka, Karvanen, Mikkolainen ja Peltonen. Näillä taloilla oli kullakin omat puulaakimiehensä, jotka on rinnastettava myös talollisiin, vaikkeivät olleet isäntien veroisia. Niinpä Kampilla oli Simo ja Salomon Torikka sekä Matti Häkkinen yhtiötovereina. Sokalla oli taas yhtiömiehenä Simo Myllärinen. Samaa taloa asui seppä Henrik Myyrä. Karvasen talon yhtiömiehenä oli Mikkel Savolainen, mutta Pelkonen oli ilman, samoin Mikkolainen.

Vuonna 1819 oli Kampin talo jakautunut jo seitsemään osaan, joista oli Kamppeja, Häkkisiä ja Torikoita kaksi kutakin ja yksi Huumosia. Sokan talosta oli tullut kolme: Simo Myllärinen, Jaakko Sokka ja Martti Korhonen. Karvasen talosta oli tullut kaksi: Mikkel Savolainen ja Simo Karvanen. Johann Pelkosen tila oli autiona. Mikkolaisen tilasta oli muodostunut Simon Hännisen, Erik Pelkosen ja Petter Väisäsen tilat.

Näiden aikojen jälkeen ovat sitten kylään muuttaneet Kiurut, Pohjalaiset, Rakkolaiset, Nykäset, Rämöt ja Lipsoset, jotka kuitenkin ovat kylässä asuneet siksi kauan, että heitä voidaan pitää kylän vanhoina sukuina. Uudempaa asustusta ovat sitten muodostaneet myöhemmin tulleet Kakki, Halonen, Kurjonen, Lindström, Silvennoinen, Nupponen, Hoppanen ja Pulkkinen.

Kylän päätie halkaisee korkean viljelysmaiden päällystämän kyläharjanteen kiemurrellen talojen välistä Kiurulanmäeltä Sokan sivuitse Pelkosenmäelle. Siitä se jatkaa Kouhian ja Nykäsen ohitse kohti toista Sokkaa ja Happosta, jotka ovat kylän reunassa. Tien oikealla puolella metsänrajassa on Tammiselän kansakoulu, jonka kunta rakennutti v. 1932. Sitä ennen oli koulu erottuaan muusta Joutselän piiristä toiminut jonkin aikaa vuokrahuoneessa.

Tammiselän kylän maat ulottuvat etelässä valtakunnan rajaan, Rajajokeen, johon esimerkiksi Karvasen talosta ei ole matkaa kuin kuusisataa metriä. Syksyllä 1939 oli täytynyt evakuoida 8 kilometrin päähän rajasta, mutta 1944 ei mitään asumisrajoituksia ollut Tammiselän kohdalla. Niinpä toinen lähtö oli niin yllättävä ja järkyttävä, että kaikkien pelastuminen oli suoranainen ihme. Rakkaus kotiseutuun oli ajanut tammiselkäläisetkin lyhyeksi tuokioksi kaivatuille kotiveräjille ja herttaisten lehtojen ääreen. Lyhyt oli se tuokio, minkä he saivat siellä olla. Varmaan silloin jokainen askel omalla maalla oli kuin onnen keventämä, jokainen istuminen omaan tuvan pöydän ääreen kuin syvää hartautta ja jokainen sadonkorjuu kuin kiitosvirttä Korkeimmalle, Jumalalle. Evät ne mene miestä nuo lyhyet onnen tuokiot eivät ne raskaat evakon matkat, jolloin kuolema koko ajan hätyytti ja tuntematon tulevaisuus odotti edessäpäin. Näin muistelee Tuomas Karvanenkin, kylänvanhin, seurakunnan kirkonmies, ahkera kirkossa kävijä, joka lapsuudessaan äidistään Helenalta oli saanut kristillisen kasvatuksen. Viisi taloa hänkin oli elämässään ehtinyt rakentaa ja monenlaista nähdä, mutta kaikissa vaiheissa on ihmeellisesti kestetty.

Tammiselältä oli Kivennavan kirkolle viisitoista kilometriä, mutta siitä huolimatta jaksettiin käydä siellä miltei joka pyhä. Samanlaiset matkat olivat sekä Terijoen että Valkeasaaren kirkolle. Rajan ollessa auki käytiin milloin missäkin eikä harvemmin Valkeasaaren kirkossa.



Rajan pinnassa Tammiselästä

Rajan pinnassa -kirja seuraa talojen numeroinnissa ja asukkaiden esittelyssä Kivennapa kylästä kylään -kirjaa. Tässä osa Tapio Hopposen kirjoittamasta kyläesittelystä. Rajan pinnassa -kirjaa lienee vielä saatavilla. Taloesittelyyn on tähän otettu asukastiedot ja joidenkin talojen kohdalla enemmänkin tekstiä. Tarkempaa tietoa etsiessä kannattaa tutustua tuohon Rajan pinnassa -kyläkirjaan.

Tammiselkä

Tammiselkä sijaitsee Jäppilästä itään lähtevän tien tuntumassa. Rajan oli Tammioja tai Tamm'oja, niin kuin Tammiselässä sanottiin. Pohjoisessa naapurina oli Karvalan kylä, koillisessa Hiirelä. Itään matkaa jatkettaessa tullaan Mustaanpohjaan. Eteläisenä rajana oli Rajajoki-Siestarjoki.

Tammiselän kylän osista käytettiin nimitystä 'mäki'. Jäppiseltä tultaessa laskeuduttiin ensin 'Tamm'ojan mäkkee' alas, Tamm'ojan sillalta alettiin nousta 'Sepämäkkee', joka nyt on melkein kokonaan siirretty pois. Sepänmäeltä itään oli Kiurulanmäki ja Sokanmäki, jossa oli kolme Sokka-nimistä taloa. 'Selillä' oli Tammiselän korkein kohta, Hännikäisen mäki, joka oli 107 metriä merenpinnasta. Maantiestä puolisen kilometriä Rajajoelle päin olivat Otramäki ja Penilänmäki. Tammiselän itäisimmässä osassa oli Tall'aho.

Tammiselän aukea peltomaisema laski loivasti Rajajokea kohti. Mainila oli lähin rajan takainen katselemisen ja uteliaisuuden kohde. Neuvostoliiton puoleltakin tarkkailtiin suomalaisten touhuja varsin tarkasti. Olihan Tammiselän ja Somerikon kohdalla kolme tähystystornia, joiden välimatka toisistaan oli vain puoli kilometriä.

Lähteet:

  • Paavo Kiuru Kivennapa 1952
  • Rajan pinnassa Kivennavan kylät 2008


Muut kylät Tammiselän pääsivu Tammiselän talot 1939 Joutselkä Virtuaalikivennapa