Ero sivun ”Paavo Kiuru ja Heino Nykänen Mustapohjassa” versioiden välillä

Kivennapa
Loikkaa: valikkoon, hakuun
(Ak: Uusi sivu: ''Paavo Kiuru kuljetti lukijaa Kivennavan kylissä Kivennapa kirjassaan. Kyläkuvauksien laatimisessa on käytetty vuosien 1778 ja 1809 henkikirjoja sekä...)
 
(Rajan pinnassa Mustapohjasta)
 
(4 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 13: Rivi 13:
 
----
 
----
 
= Rajan pinnassa Mustapohjasta =
 
= Rajan pinnassa Mustapohjasta =
''Rajan pinnassa -kirja seuraa talojen numeroinnissa ja asukkaiden esittelyssä Kivennapa kylästä kylään -kirjaa. Tässä osa Heino Nykäsen kirjoittama kyläesittely, jossa kuljetaan talolta talolle tarkemmin ja kuvailevammin kuin Kiurun kirjassa. Rajan pinnassa -kirjaa lienee vielä saatavilla. Enemmän tietoa Mustapohjasta etsiessä kannattaa tutustua tuohon Rajan pinnassa -kyläkirjaan.''
+
''Rajan pinnassa -kirja seuraa talojen numeroinnissa ja asukkaiden esittelyssä Kivennapa kylästä kylään -kirjaa. Tässä osa Heino Nykäsen kirjoittamaa kyläesittelyä, jossa kuljetaan talolta talolle tarkemmin ja kuvailevammin kuin Kiurun kirjassa. Rajan pinnassa -kirjaa lienee vielä saatavilla. Enemmän tietoa Mustapohjasta ja yleensäkin Joutselän kylistä etsiessä on hyvä tutustua tuohon Rajan pinnassa -kyläkirjaan.''
  
== Mustapohja ==
+
== Mustapohjan kylätiellä ==
 +
Kun Tammiselästä päin lähestytään Mustapohjan kylää, tulee ensin Susimiilun mäki, joka on hyvin hienoa hiekkaa. Se oli melkein aina pehmoinen ja se on nykyäänkin pehmoinen, varsinkin sateitten jälkeen ja myöskin silloin kun on ollut pitkään kuivaa, niin että autolla on vaikea päästä mäki ylös.
  
 +
Mäen jälkeen tulee pieni nousu ennen Tahvo ja Anni Kruusin mökkiä [[Mus-02|(2)]], joka on aivan tien vieressä oikealla puolella. Siinä oli pieni pelto ja se pelto on siinä vieläkin, se ei ole metsittynyt. Vastapäätä Tahvon ja Annin mökkiä tien vasemmalla puolella, mutta hiukan kauempana tiestä oli Rantaan Antin mökki [[Mus-01|(1)]]. Hän asui siinä poikansa Juhon kanssa kahdestaan. Sitten seuraava oli Munnen talo [[Mus-03|(3)]] tien vasemmalla puolella. Talo paloi muutamia vuosia ennen sotaa, mutta tilalle rakennettiin uusi. Tien oikealla puolella vähän alempana oli Esa Helena Villasen koti [[Mus-19|(19)]].
 +
 +
Tästä vähän matkan päässä oli tiessä mäenkumpare ja kumpareella tien vasemmalla puolen oli Toikan riihi. Kun mennään tästä eteenpäin tullaan paikalle, jota sanottiin Anttolaisiin kolkaks. Tie jatkui alaspäin Pohjalaiselle ja Nykäselle, mutta siitä erkani haara vasemmalle ohi Anttolaisen talon [[Mus-08|(8)]] Toikan Pekolle päin. Jos käännymme sinne, niin tien yläpuolella on vanha 'Toikkala' [[Mus-04|(4)]], jossa asuivat Helena ja Viljo sekä Toikan Hilkka äitinsä kuoleman jälkeen, kunnes lähti ansiotyöhön  kolmekymmenluvun puolessavälissä. Ylempänä mäellä parinsadan metrin päässä oli Benjam ja Eeva Toikan talo [[Mus-05|(5)]]. Tien oikealla puolella aivan tien vieressä oli vanhan Toikan sauna ja kaivo ja Anttolaisen Tuomaan [[Mus-06|(6)]] talo, joka oli entinen huvila, nelipäätyinen ja Terijoelta tuotu. Anttolaisella asui paljon väkeä.
 +
 +
Mentäessä tietä eteenpäin saavuttiin Pekka ja Hanna Toikan talolle [[Mus-07|(7)]], jonka lähellä oli Tattara-ahon pelto. Se löytyy siitä vieläkin. Pekolta tie taas haarautui. Vasemmanpuoleinen vei suoraan Tapkinalle, jonne tuli matkaa reilusti pari kilometriä. Sinne mentäessä piti ylittää kolme ojaa, Riuhtioja, Mustaoja ja Valko-oja. Tämän tien varressa ei kuitenkaan ollut enää taloja, sillä Toikan Benjamin siellä ollut talo oli palanut. He olivat muuttaneet kylään kylläkin jo ennen paloa, sillä Benjamin osti veljensä Mikon talon tämän muutettua vaimonsa Helenan kanssa Koivistolle. Mikko sai paikan Koiviston asemalta Suomen itsenäistymisen jälkeen ja hän oli ollut rautatieläinen jo keisarinvallan aikana Pietarissa.
 +
 +
Jos kuljetaan Pekka Toikan talon ohi oikeanpuoleista tietä suoraan Rajajoelle päin vajaa kilometri, niin tullaan Anttolaisen Antin ja Annin kotiin [[Mus-08|(8)]], jonka Antti rakensi vanhan Anttolaisen jaon jälkeen tänne poikiensa Viljamin ja Väinön kanssa. Toikan Pekon talolta oli myös mahdollisuus mennä Kouhialle [[Mus-09|(9)]] ja edelleen alakylään. Tällöin piti kohta kääntyä oikealle mäen syrjää kulkevalle tielle, sillä suoraan menevä tie vei Antti Anttolaiselle [[Mus-08|(8)]]. Tavallisesti Kouhioille kuitenkin kuljettiin 'Anttolaisen kolkalta' alaspäin kääntyvää tietä, joka olikin varsinainen päätie. Ensin tuli Pohjalaisen talo [[Mus-17|(17)]] oikealla puolen tietä. Pohjalaisen luota päästiin myös Juhana ja Helena Villaselle [[Mus-18|(18)]] kun kuljettiin parisataa metriä oikealle. Mentäessä Pohjalaiselta alakylään päin satakunta metriä erkani tiestä taas haara oikealle. Se vei Tullitalolle [[Mus-21|(21)]] ja Anni ja Sakari Villaselle [[Mus-20|(20)]].
 +
 +
Emme nyt käänny sinne, vaan menemme eteenpäin. Vähän matkaa kuljettuamme tulemme Johannes Nykäsen [[Mus-16|(16)]] talolle, jossa hän asui Lilli-vaimonsa kanssa. Tästä satakunta metriä eteenpäin oli Nykäsen Matin ja Marin talo [[Mus-15|(15)]]. Tätä paikkaa sanottin Nykäs-Matin kolkaksi. Siitä erkani tie oikealle alamäkeen. Tätä tietä päästiin Mikko Nykäselle [[Mus-24|(24)]], Juhana Nykäselle [[Mus-23|(23)]] ja Toikan Paavolle [[Mus-22|(22)]], mutta emme käänny sinne, vaan menemme suoraan  ja tulemme kohta Ellesläisten talolle, jossa asuivat Helena ja Tuomas Nykänen [[Mus-12|(12)]]. Tuomasta kutsuttiin Eljaksen Tommiksi. Talo oli oikealla puolen tietä, samoin kuin seuraavaksi tuleva Johannes ja Hilja Toikan talo [[Mus-11|(11)]], jonka Paavon Jussi oli siirtänyt tänne yläkylään heidän asuttua aiemmin lähellä Rajajokea Lautakankaalla. Tämä kangas oli Kuolitos-nimisen suon kohdalla tien toisella puolella. Parisataa metriä Toikan Jussin talolta eteenpäin olivat sitten Antti ja Anni Kouhian talo [[Mus-10|(10)]] oikealla ja Matti ja Anna Kouhian talo [[Mus-09|(09)]] vasemmalla puolen tietä. Ne olivat jo vähn muita taloja ylempänä. Siinä alkoi mäki nousta ja Kouhian Matin riihi oli jo korkealla mäellä. Ja jos matkaa vielä jatketaan, tullaan Toikan Pekon talolle [[Mus-07|(7)]], jossa jo kävimmekin.
 +
 +
Mutta palatkaamme Nykäs Matin kolkalle, josta käännymme kulkemaan alamäkeen vievää tietä. Parisataa metriä tultuamme erkanee vasemmalle tie, jonka kahdenpuolen on rakennettu aidasaidat. Tätä tietä sanottiin Koprakujasiksi. Kujasten vieressä on iso, vanha villiomenapuu, jonka hedelmät olivat hyvin happamia. Koprankujaset johtivat Nykäsen Tuomaan ja Hildan kotiin [[Mus-13|(13)]]. Tuomasta sanottiin Hiiopin Tommiksi. Palaamme Koprakujasia myöten takaisin tielle ja käännymme menemään alamäkeen. Kohta on tien vasemmalla puolen Nykäsen Antin ja Annin talo [[Mus-14|(14)]]. Anttia sanottiin Hiiopin Tommiksi. Tie laskee alaspäin vielä parisataa metriä. Tullaan ojanotkoon, jossa virtaa Kotoja. Se alkaa lähteestä ja laskee Rajajokeen. Kotojassa ei ollut tien kohdalla minkäänlaista siltaa, siitä ajettiin hevosella vain yli. Kun tultiin ojan yli niin ensimmäisenä oli Mikko Nykäsen talo [[Mus-24|(24)]] vasemmalla puolen. Sitten tie kaartui vähän oikealle ja nousi ylöspäin noin 50 metrin matkalla. Siinä oli Juhana Nykäsen talo [[Mus-23|(23)]] oikealla puolen. Tie jatkui eteenpäin kohti Tullivartiota, mutta ensin tuli heti kohta tienhaara vasempaan. Se vei Paavo Toikan taloon [[Mus-22|(22)]], joka oli kylän eteläisin ja lähinnä rajaa. Joelle tuli matkaa tuskin puolta kilometriä enempää.
 +
 +
Palaamme Paavo Toikalta takaisin tielle ja käännymme vasempaan kohti Tullitaloa, jonne tulee matkaa ehkä 800 metriä. Ennen Tullivartiotaloa tiestä erkanee haara oikealle, Anni ja Sakari Villaselle [[Mus-20|(20)]]. Talon väkeä sanottiin Sakarjoukkoisiks. Tullivartion ja Villasen talot olivat lähekkäin, väliä oli ehkä 150 metriä. Villasilta lähtee polku yläkylään toisille Villasille, nimittäin Juhana Villasen taloon [[Mus-18|(18)]], mutta parempi tie yläkylään lähtee Nykäsiltä tullessa jo ennen Tullivartion taloa. Jos palaamme sieltä takaisin Nykäsille päin puolisen kilometriä, niin tulemme risteykseen ja käännyttyämme kulkemaan vasemmalle kohti yläkylää tulemme lähelle Johannes Nykäsen taloa [[Mus-16|(16)]] ja yhdymme näin kylän "päätiehen". Kun käännymme jälleen vasempaan ja lähdemme kulkemaan ylöspäin, tulemme ensin Pohjalaisille, josta vasemmalla on lyhyen tien päässä Juhana ja Helena Villasen talo. Palaamme sieltä takaisin tielle. kujettuamme satakunta metriä ylöspäin tulemmekin jälleen Anttolaisen Kolkalle ja näin olemmekin tehneet täyden kierroksen kylässä ja käyneet kaikissa taloissa, joita Tullivartio mukaan lukien oli yhteensä 24.
  
 
== Lähteet: ==
 
== Lähteet: ==

Nykyinen versio 15. helmikuuta 2020 kello 15.55

Paavo Kiuru kuljetti lukijaa Kivennavan kylissä Kivennapa kirjassaan. Kyläkuvauksien laatimisessa on käytetty vuosien 1778 ja 1809 henkikirjoja sekä vuoden 1939 kirkonkirjoja sekä pitäjäkarttaa. Päälähde on kuitenkin tiedot, joita kivennapalaiset itse omista kylistään ovat antaneet. Joutselän tiedot on jaettu kahdeksaksi kyläksi: Lintula, Lavola, Jalkala, Jäppinen, Tammiselkä, Mustapohja, Rasala ja varsinainen Joutselkä. Tammiselän tiedot ovat pääosin Antti Sokan, Tuomas Karvosen ja Johannes Hopposen antamia. Kivennapa-kirja ilmestyi vuonna 1952 Kivennavan historiatoimikunnan kustantamana. Tekstiin olen lisätty linkkejä.

Kivennapa kylästä kylään kyläjaottelussa Mustapohjassa oli talvisodan syttyessä 24 asuttua taloa.

Mustapohja

Kun kerran olemme nyt tällä kulmalla, Tammiselän kylän itäreunalla, niin jatkamme matkaa Mustapohjaan asti. Eteenpäin siis vain kansakoululta Mustapohjakankaan kautta, jonka kahden puolen jäävät Mustapohjansuo eteläpuolella ja Luhovaaranniityt sekä Riuhtisuo pohjoispuolella. Tulemme kylään sen pohjoispuolelta, 115 metriä merenpinnan yläpuolella olevan Viesolanmäen rinteitä pitkin. Mustapohjan kylä on uskaltautunut syvimmälle suuren Venäjän syleilyyn, Rajajoen tässä kohtaa tekemään itäiseen mutkaan, jonka kärkipää kuristuu keskeltä ohkaiseksi Toikanniemeksi.

Vuonna 1778 siellä oli vain yksi ainoa talo, jota hallitsi Antti Hänninen vaimonsa sekä tyttärensä Kaarinan kanssa. Simo Pelkonen oli puulaakimiehenä. V. 1819 talo jakautui kolmeksi. Yhden isäntä oli Matti Pelkonen, toisen Simo Sipiläinen ja kolmannen Joonas Nykänen.

Nyt taloja on jo yhdeksän. Kylän lävitse kulkeva tie tekee kaksi melkein suorankulman suuruista mutkaa, ensin vasemmalle ja sitten oikealle. Ensimmäisen mutkan paikkeilta lähtevät jokseenkin suorat kujaset pellon laitaa Villaselle. Toisen mutkan kohdalla asuvat Toikat ja naapureina Anttolaiset. Siitä tie laskeutuu Pohjalaisten taloryhmän reunaan, josta kujaset kulkevat halki kylän peltojen, ylittävät Härkäniittyjen kautta Rajajokeen laskevan pikku puron yhtyäkseen lopulta lukuisiin metsäteihin ja jalkapolkuihin, jotka kuusikkossa ja nummilla ristelevät. Nykäsen kohdalta lähtevät jälleen kujaset toisille Nykäsille ja tie kaartuu vasemmalle.

Kylässä olivat viimeksi asukkaina Toikat, Nykäset, Villaset, Munnet, Anttolaiset, Pohjolaiset, Kouhiat ja Rastaat.



Rajan pinnassa Mustapohjasta

Rajan pinnassa -kirja seuraa talojen numeroinnissa ja asukkaiden esittelyssä Kivennapa kylästä kylään -kirjaa. Tässä osa Heino Nykäsen kirjoittamaa kyläesittelyä, jossa kuljetaan talolta talolle tarkemmin ja kuvailevammin kuin Kiurun kirjassa. Rajan pinnassa -kirjaa lienee vielä saatavilla. Enemmän tietoa Mustapohjasta ja yleensäkin Joutselän kylistä etsiessä on hyvä tutustua tuohon Rajan pinnassa -kyläkirjaan.

Mustapohjan kylätiellä

Kun Tammiselästä päin lähestytään Mustapohjan kylää, tulee ensin Susimiilun mäki, joka on hyvin hienoa hiekkaa. Se oli melkein aina pehmoinen ja se on nykyäänkin pehmoinen, varsinkin sateitten jälkeen ja myöskin silloin kun on ollut pitkään kuivaa, niin että autolla on vaikea päästä mäki ylös.

Mäen jälkeen tulee pieni nousu ennen Tahvo ja Anni Kruusin mökkiä (2), joka on aivan tien vieressä oikealla puolella. Siinä oli pieni pelto ja se pelto on siinä vieläkin, se ei ole metsittynyt. Vastapäätä Tahvon ja Annin mökkiä tien vasemmalla puolella, mutta hiukan kauempana tiestä oli Rantaan Antin mökki (1). Hän asui siinä poikansa Juhon kanssa kahdestaan. Sitten seuraava oli Munnen talo (3) tien vasemmalla puolella. Talo paloi muutamia vuosia ennen sotaa, mutta tilalle rakennettiin uusi. Tien oikealla puolella vähän alempana oli Esa Helena Villasen koti (19).

Tästä vähän matkan päässä oli tiessä mäenkumpare ja kumpareella tien vasemmalla puolen oli Toikan riihi. Kun mennään tästä eteenpäin tullaan paikalle, jota sanottiin Anttolaisiin kolkaks. Tie jatkui alaspäin Pohjalaiselle ja Nykäselle, mutta siitä erkani haara vasemmalle ohi Anttolaisen talon (8) Toikan Pekolle päin. Jos käännymme sinne, niin tien yläpuolella on vanha 'Toikkala' (4), jossa asuivat Helena ja Viljo sekä Toikan Hilkka äitinsä kuoleman jälkeen, kunnes lähti ansiotyöhön kolmekymmenluvun puolessavälissä. Ylempänä mäellä parinsadan metrin päässä oli Benjam ja Eeva Toikan talo (5). Tien oikealla puolella aivan tien vieressä oli vanhan Toikan sauna ja kaivo ja Anttolaisen Tuomaan (6) talo, joka oli entinen huvila, nelipäätyinen ja Terijoelta tuotu. Anttolaisella asui paljon väkeä.

Mentäessä tietä eteenpäin saavuttiin Pekka ja Hanna Toikan talolle (7), jonka lähellä oli Tattara-ahon pelto. Se löytyy siitä vieläkin. Pekolta tie taas haarautui. Vasemmanpuoleinen vei suoraan Tapkinalle, jonne tuli matkaa reilusti pari kilometriä. Sinne mentäessä piti ylittää kolme ojaa, Riuhtioja, Mustaoja ja Valko-oja. Tämän tien varressa ei kuitenkaan ollut enää taloja, sillä Toikan Benjamin siellä ollut talo oli palanut. He olivat muuttaneet kylään kylläkin jo ennen paloa, sillä Benjamin osti veljensä Mikon talon tämän muutettua vaimonsa Helenan kanssa Koivistolle. Mikko sai paikan Koiviston asemalta Suomen itsenäistymisen jälkeen ja hän oli ollut rautatieläinen jo keisarinvallan aikana Pietarissa.

Jos kuljetaan Pekka Toikan talon ohi oikeanpuoleista tietä suoraan Rajajoelle päin vajaa kilometri, niin tullaan Anttolaisen Antin ja Annin kotiin (8), jonka Antti rakensi vanhan Anttolaisen jaon jälkeen tänne poikiensa Viljamin ja Väinön kanssa. Toikan Pekon talolta oli myös mahdollisuus mennä Kouhialle (9) ja edelleen alakylään. Tällöin piti kohta kääntyä oikealle mäen syrjää kulkevalle tielle, sillä suoraan menevä tie vei Antti Anttolaiselle (8). Tavallisesti Kouhioille kuitenkin kuljettiin 'Anttolaisen kolkalta' alaspäin kääntyvää tietä, joka olikin varsinainen päätie. Ensin tuli Pohjalaisen talo (17) oikealla puolen tietä. Pohjalaisen luota päästiin myös Juhana ja Helena Villaselle (18) kun kuljettiin parisataa metriä oikealle. Mentäessä Pohjalaiselta alakylään päin satakunta metriä erkani tiestä taas haara oikealle. Se vei Tullitalolle (21) ja Anni ja Sakari Villaselle (20).

Emme nyt käänny sinne, vaan menemme eteenpäin. Vähän matkaa kuljettuamme tulemme Johannes Nykäsen (16) talolle, jossa hän asui Lilli-vaimonsa kanssa. Tästä satakunta metriä eteenpäin oli Nykäsen Matin ja Marin talo (15). Tätä paikkaa sanottin Nykäs-Matin kolkaksi. Siitä erkani tie oikealle alamäkeen. Tätä tietä päästiin Mikko Nykäselle (24), Juhana Nykäselle (23) ja Toikan Paavolle (22), mutta emme käänny sinne, vaan menemme suoraan ja tulemme kohta Ellesläisten talolle, jossa asuivat Helena ja Tuomas Nykänen (12). Tuomasta kutsuttiin Eljaksen Tommiksi. Talo oli oikealla puolen tietä, samoin kuin seuraavaksi tuleva Johannes ja Hilja Toikan talo (11), jonka Paavon Jussi oli siirtänyt tänne yläkylään heidän asuttua aiemmin lähellä Rajajokea Lautakankaalla. Tämä kangas oli Kuolitos-nimisen suon kohdalla tien toisella puolella. Parisataa metriä Toikan Jussin talolta eteenpäin olivat sitten Antti ja Anni Kouhian talo (10) oikealla ja Matti ja Anna Kouhian talo (09) vasemmalla puolen tietä. Ne olivat jo vähn muita taloja ylempänä. Siinä alkoi mäki nousta ja Kouhian Matin riihi oli jo korkealla mäellä. Ja jos matkaa vielä jatketaan, tullaan Toikan Pekon talolle (7), jossa jo kävimmekin.

Mutta palatkaamme Nykäs Matin kolkalle, josta käännymme kulkemaan alamäkeen vievää tietä. Parisataa metriä tultuamme erkanee vasemmalle tie, jonka kahdenpuolen on rakennettu aidasaidat. Tätä tietä sanottiin Koprakujasiksi. Kujasten vieressä on iso, vanha villiomenapuu, jonka hedelmät olivat hyvin happamia. Koprankujaset johtivat Nykäsen Tuomaan ja Hildan kotiin (13). Tuomasta sanottiin Hiiopin Tommiksi. Palaamme Koprakujasia myöten takaisin tielle ja käännymme menemään alamäkeen. Kohta on tien vasemmalla puolen Nykäsen Antin ja Annin talo (14). Anttia sanottiin Hiiopin Tommiksi. Tie laskee alaspäin vielä parisataa metriä. Tullaan ojanotkoon, jossa virtaa Kotoja. Se alkaa lähteestä ja laskee Rajajokeen. Kotojassa ei ollut tien kohdalla minkäänlaista siltaa, siitä ajettiin hevosella vain yli. Kun tultiin ojan yli niin ensimmäisenä oli Mikko Nykäsen talo (24) vasemmalla puolen. Sitten tie kaartui vähän oikealle ja nousi ylöspäin noin 50 metrin matkalla. Siinä oli Juhana Nykäsen talo (23) oikealla puolen. Tie jatkui eteenpäin kohti Tullivartiota, mutta ensin tuli heti kohta tienhaara vasempaan. Se vei Paavo Toikan taloon (22), joka oli kylän eteläisin ja lähinnä rajaa. Joelle tuli matkaa tuskin puolta kilometriä enempää.

Palaamme Paavo Toikalta takaisin tielle ja käännymme vasempaan kohti Tullitaloa, jonne tulee matkaa ehkä 800 metriä. Ennen Tullivartiotaloa tiestä erkanee haara oikealle, Anni ja Sakari Villaselle (20). Talon väkeä sanottiin Sakarjoukkoisiks. Tullivartion ja Villasen talot olivat lähekkäin, väliä oli ehkä 150 metriä. Villasilta lähtee polku yläkylään toisille Villasille, nimittäin Juhana Villasen taloon (18), mutta parempi tie yläkylään lähtee Nykäsiltä tullessa jo ennen Tullivartion taloa. Jos palaamme sieltä takaisin Nykäsille päin puolisen kilometriä, niin tulemme risteykseen ja käännyttyämme kulkemaan vasemmalle kohti yläkylää tulemme lähelle Johannes Nykäsen taloa (16) ja yhdymme näin kylän "päätiehen". Kun käännymme jälleen vasempaan ja lähdemme kulkemaan ylöspäin, tulemme ensin Pohjalaisille, josta vasemmalla on lyhyen tien päässä Juhana ja Helena Villasen talo. Palaamme sieltä takaisin tielle. kujettuamme satakunta metriä ylöspäin tulemmekin jälleen Anttolaisen Kolkalle ja näin olemmekin tehneet täyden kierroksen kylässä ja käyneet kaikissa taloissa, joita Tullivartio mukaan lukien oli yhteensä 24.

Lähteet:

  • Paavo Kiuru Kivennapa 1952
  • Rajan pinnassa Kivennavan kylät 2008


Muut kylät Mustapohjan pääsivu Mustapohjan talot 1939 Joutselkä Virtuaalikivennapa