Ero sivun ”Paavo Kiurun Kivennapa-kirja Jäppisestä” versioiden välillä

Kivennapa
Loikkaa: valikkoon, hakuun
(Ak: Uusi sivu: ''Paavo Kiuru kuljetti lukijaa Kivennavan kylissä Kivennapa kirjassaan. Kyläkuvauksien laatimisessa on käytetty vuosien 1778 ja 1809 henkikirjoja sekä...)
(ei mitään eroa)

Versio 13. helmikuuta 2020 kello 10.42

Paavo Kiuru kuljetti lukijaa Kivennavan kylissä Kivennapa kirjassaan. Kyläkuvauksien laatimisessa on käytetty vuosien 1778 ja 1809 henkikirjoja sekä vuoden 1939 kirkonkirjoja sekä pitäjäkarttaa. Päälähde on kuitenkin tiedot, joita kivennapalaiset itse omista kylistään ovat antaneet. Joutselän tiedot on jaettu kahdeksaksi kyläksi: Lintula, Lavola, Jalkala, Jäppinen, Tammiselkä, Mustapohja, Rasala ja varsinainen Joutselkä. Jäppisen tiedot ovat pääosin polkupyöräpataljoona 1:n lehdestä, sen numerosta 3/1931. Kivennapa-kirja ilmestyi vuonna 1952 Kivennavan historiatoimikunnan kustantamana. Tekstiin olen lisätty linkkejä.

Tiedosto:JäppinenTopo.png
Kivennapa kylästä kylään kyläjaottelussa varsinaisessa Joutselässä oli talvisodan syttyessä 28 asuttua taloa, tulli, rajavartiosto ja Joutselän taistelun muistomerkki

Jäppinen

Jäppisen kylä alkaa siitä, missä Tammiselän tie leikkaa Pietarin tietä ja kulkee J Kouhian talon ja A Seppäsen kaupan välistä sekä tuonnempana Tikan talojen sivuitse ja tavoittaa Lintulan ja Terijoen tien Kauhimäen rinteissä.

Palaamme takaisin Pietarin tielle, ja kun olemme kulkeneet oikealla olevien J Toikan, H Illin ja T Teräväisen sekä vasemmalla olevien Jooseppi ja Paavo Hännisen perillisten talojen välistä tietä, niin olemmekin saapuneet oikealle ojentuvan Kuokkalan tien haaraan. Tässä pidämme pienen pysähdyksen v. 1555 taistelun muistomerkin edessä.

Terijoelle sijoitetun Polkupyöräpataljoona I:n komentajan, everstiluutnantti Strömbergin (Siilasvuo) mielessä heräsi ajatus muistomerkistä vuonna 1928. Hänen pyynnöstään kapteeni Karimo laati luonnoksen keväällä 1929. Everstiluutnantti Strömberg, kapteeni Karimo ja Breitholz löysivät suunnitellulle muistomerkille sopivan paikan saman vuoden keväällä. Valtioneuvoston lupa saatiin vuoden 1930 alussa. Varoja kerättiin pataljoonan soittokunnan antamilla konserteilla 10000 markkaa. Kapteeni Breitholz oli mukana puhujana. Kesällä 1930 pataljoonan antama taistelunäytös tuotti 12000 markkaa. Työt alkoivat loppukesällä 1930 ja 4 metriä korkea muistomerkki oli valmiina 1931. Heinäkuun 5 päivänä 1931 pidettiin paljastusjuhla. PPP 2:sta lippuosasto ja reserviupseerien komppania olivat tilaisuudessa, johon osallistuvat myös Joutselän, Kivennavan, Raivolan, Kuokkalan ja Terijoen suojeluskunnat. Joukkojen katselmuksen suoritti sotaväen päällikkö, kenraaliluutnantti Sihvo ja paljastuspuheen piti everstiluutnantti Strömberg. Juhlassa oli läsnä myös jalkaväen tarkastaja, kenraalimajuri Österman, 2 D:n komentaja kenraalimajuri Öhqvist, PPP 2:n komentaja, everstiluutnantti Airo, entiset ministerit Tuomivaara ja Åkersson, kansanedustajia sekä runsaasti väkeä. Mustaan graniittiseen muistotauluun oli kaiverrettu sanat: "V 1555 maaliskuun 11 päivänä Kivennavan linnanmiesten ja kannakselaisten talonpoikien vähäinen joukko löi näillä Joutselän kunnailla suurilukuisen vihollisarmeijan. PPP 1 pystytti tämän muistomerkin isien teon kunniaksi 1931."

Ennen kuin menemme varsin lähelle rajaa, pistäytykäämme hivenen matkaa Kuokkalan tietä. Siinä oikealla puolella tapaamme T Ukkosen, J Seppäsen ja vasemmalla M Savolaisen, M Hulin, J Savolaisen ja Juho Sipiläisen perillisten talot.

Vetäydymme takaisin Joutselän muistomerkin juurelle ja lähdemme Pietarin tietä rajalle päin. Tuossa vasemmalla on J Pekkolan talo. Tie alkaa hiljalleen laskeutua mitä lähemmäksi rajaa saavumme.

Vasemmalla puolella ovat vielä A Tikan ja J Toikan talot sekä oikealla entisen tullivartion talot. Jäppisessä oli taloja kaikkiaan kaksikymmentä yksi.

Menemme nyt lähemmäksi tullipuomia, kirjavaa riukua, jonka toisella puolen näkyvät Mainilan maisemat. Aina vuoteen 1918 asti tämä tie oli yksi maamme vilkkaimpia liikennereittejä, varsinkin ennen Pietarin radan valmistumista, mutta suuressa määrin vielä sen jälkeenkin. Mutta sitten runsaasti parikymmentä vuotta on riuku pysynyt alhaalla, kunnes se v. 1939 väkivalloin murrettiin järkyttävin seurauksin.




Muut kylät Jäppisen pääsivu Jäppisen talot 1939 Joutselkä