Ero sivun ”Paavo Kiurun Kivennapa-kirja Jäppisestä” versioiden välillä

Kivennapa
Loikkaa: valikkoon, hakuun
(4 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 17: Rivi 17:
 
Menemme nyt lähemmäksi tullipuomia, kirjavaa riukua, jonka toisella puolen näkyvät Mainilan maisemat. Aina vuoteen 1918 asti tämä tie oli yksi maamme vilkkaimpia liikennereittejä, varsinkin ennen Pietarin radan valmistumista, mutta suuressa määrin vielä sen jälkeenkin. Mutta sitten runsaasti parikymmentä vuotta on riuku pysynyt alhaalla, kunnes se v. 1939 väkivalloin murrettiin järkyttävin seurauksin.
 
Menemme nyt lähemmäksi tullipuomia, kirjavaa riukua, jonka toisella puolen näkyvät Mainilan maisemat. Aina vuoteen 1918 asti tämä tie oli yksi maamme vilkkaimpia liikennereittejä, varsinkin ennen Pietarin radan valmistumista, mutta suuressa määrin vielä sen jälkeenkin. Mutta sitten runsaasti parikymmentä vuotta on riuku pysynyt alhaalla, kunnes se v. 1939 väkivalloin murrettiin järkyttävin seurauksin.
  
 +
= Rajan pinnassa =
  
 +
''Rajan pinnassa -kirja seuraa talojen numeroinnissa ja asukkaiden esittelyssä Kivennapa kylästä kylään -kirjaa. Tässä osa Eeva Korjulan kirjoittamasta kyläesittelystä. Rajan pinnassa -kirjaa lienee vielä saatavilla. Taloesittelyyn on tähän otettu asukastiedot ja joidenkin talojen kohdalla enemmänkin tekstiä. Tarkempaa tietoa etsiessä kannattaa tutustua tuohon Rajan pinnassa -kyläkirjaan.''
  
  
 +
== Jäppinen ==
 +
 +
Jäppinen on viimeinen kylä ennen rajaa Viipuri-Pietari maantien varressa. Joutselästä tullessa alkoi Jappisen kylä tienhaarasta, josta vasemmalle käännyttiin [[Tammiselkä|Tammiselällä]] ja oikealle Sornojan yli Terijoelle. Tienristeys oli suotuisa kauppapaikka, useitakin kauppiaita oli  vuosikymmenten kuluessa harjoittanut siinä liiketoimintaa.
 +
 +
Kun nyt 2000-luvulla tulee tienristeykseen, löytää kauppatalon edelleen paikoillaan. Vuonna 1957, kivennapalaisten ensimmäisellä kotiseuturetkellä, talo on kuvattu autiossa maisemassa, nyt taloa ympäröi aita ja puutarha. Hyvin sen tunnistaa edelleen. Muita taloja ei kylässä ole säilynytkään, eikä uusiakaan ole juuri rakennettu, se on jokseenkin autio. Aikanaan kylän talot olivat nauhamaisesti kolmen tien varrella. Useaan kertaan vilahtelivat asukasluettelossa nimet Savolainen, Iloinen, Tikka ja Hänninen.
 +
 +
Kun tämän päivän matkaaja jatkaa kohti vanhaa rajaa, on jonkun matkan päässä Kuokkalan tien risteys, johon 1931 pystytettiin [[Joutselän taistelu|Joutselän taistelun]] muistomerkki. Siitä ei ole kiveäkään jäljellä ja paikkakin on osittain tien alla. Laaja avoin syvennys, jossa paljastustilaisuuden juhlayleisö istui, on täytetty. Mielessään voi kuvitella talot tienristeyksen ympärille ja vilkkaan liikenteen. ([https://www.google.com/maps/@60.2600693,29.8359469,3a,73.7y,85.89h,98.07t/data=!3m6!1e1!3m4!1stxMNFXQo9EnLXc9PBjRdLQ!2e0!7i13312!8i6656 Joutselän taistelun muistomerkin sijaintipaikka]) Muistomerkki on ollut aikansa turistikohde.
 +
 +
Muistomerkiltä 30-luvun matkailijat ovat jatkaneet tienvarren maalaistalojen ja rajavartioston rakennusten ohi Rajajoelle saakka, jossa nähtävyytenä oli 1918 katkaistu, vanhan Venäjäntien silta. Keisarivallan aikana oli sillan vieressä tulli, jonka kautta Joutselän isännät kulkivat mennessään Pietariin kauppareissuille. Kirjava riuku nousi, kun tullimies oli kuorman tarkastanut.
 +
 +
 +
== Lähteet: ==
 +
* Paavo Kiuru Kivennapa 1952
 +
* Rajan pinnassa Kivennavan kylät 2008
  
  

Versio 13. helmikuuta 2020 kello 21.04

Paavo Kiuru kuljetti lukijaa Kivennavan kylissä Kivennapa kirjassaan. Kyläkuvauksien laatimisessa on käytetty vuosien 1778 ja 1809 henkikirjoja sekä vuoden 1939 kirkonkirjoja sekä pitäjäkarttaa. Päälähde on kuitenkin tiedot, joita kivennapalaiset itse omista kylistään ovat antaneet. Joutselän tiedot on jaettu kahdeksaksi kyläksi: Lintula, Lavola, Jalkala, Jäppinen, Tammiselkä, Mustapohja, Rasala ja varsinainen Joutselkä. Jäppisen tiedot ovat pääosin polkupyöräpataljoona 1:n lehdestä, sen numerosta 3/1931. Kivennapa-kirja ilmestyi vuonna 1952 Kivennavan historiatoimikunnan kustantamana. Tekstiin olen lisätty linkkejä.

Kivennapa kylästä kylään kyläjaottelussa varsinaisessa Joutselässä oli talvisodan syttyessä 28 asuttua taloa, tulli, rajavartiosto ja Joutselän taistelun muistomerkki

Jäppinen

Jäppisen kylä alkaa siitä, missä Tammiselän tie leikkaa Pietarin tietä ja kulkee J Kouhian talon ja A Seppäsen (26) kaupan välistä sekä tuonnempana Tikan (22, 23, 24) talojen sivuitse ja tavoittaa Lintulan ja Terijoen tien Kauhimäen rinteissä.

Palaamme takaisin Pietarin tielle, ja kun olemme kulkeneet oikealla olevien J Toikan (03), H Illin (19) ja T Teräväisen (12) sekä vasemmalla olevien Jooseppi ja Paavo Hännisen (11) perillisten talojen välistä tietä, niin olemmekin saapuneet oikealle ojentuvan Kuokkalan tien haaraan. Tässä pidämme pienen pysähdyksen v. 1555 taistelun muistomerkin edessä.

Terijoelle sijoitetun Polkupyöräpataljoona I:n komentajan, everstiluutnantti Strömbergin (Siilasvuo) mielessä heräsi ajatus muistomerkistä vuonna 1928. Hänen pyynnöstään kapteeni Karimo laati luonnoksen keväällä 1929. Everstiluutnantti Strömberg, kapteeni Karimo ja Breitholz löysivät suunnitellulle muistomerkille sopivan paikan saman vuoden keväällä. Valtioneuvoston lupa saatiin vuoden 1930 alussa. Varoja kerättiin pataljoonan soittokunnan antamilla konserteilla 10000 markkaa. Kapteeni Breitholz oli mukana puhujana. Kesällä 1930 pataljoonan antama taistelunäytös tuotti 12000 markkaa. Työt alkoivat loppukesällä 1930 ja 4 metriä korkea muistomerkki oli valmiina 1931. Heinäkuun 5 päivänä 1931 pidettiin paljastusjuhla. PPP 2:sta lippuosasto ja reserviupseerien komppania olivat tilaisuudessa, johon osallistuvat myös Joutselän, Kivennavan, Raivolan, Kuokkalan ja Terijoen suojeluskunnat. Joukkojen katselmuksen suoritti sotaväen päällikkö, kenraaliluutnantti Sihvo ja paljastuspuheen piti everstiluutnantti Strömberg. Juhlassa oli läsnä myös jalkaväen tarkastaja, kenraalimajuri Österman, 2 D:n komentaja kenraalimajuri Öhqvist, PPP 2:n komentaja, everstiluutnantti Airo, entiset ministerit Tuomivaara ja Åkersson, kansanedustajia sekä runsaasti väkeä. Mustaan graniittiseen muistotauluun oli kaiverrettu sanat: "V 1555 maaliskuun 11 päivänä Kivennavan linnanmiesten ja kannakselaisten talonpoikien vähäinen joukko löi näillä Joutselän kunnailla suurilukuisen vihollisarmeijan. PPP 1 pystytti tämän muistomerkin isien teon kunniaksi 1931."

Ennen kuin menemme varsin lähelle rajaa, pistäytykäämme hivenen matkaa Kuokkalan tietä. Siinä oikealla puolella tapaamme T Ukkosen, J Seppäsen (14) ja vasemmalla M Savolaisen, M Hulin (16), J Savolaisen ja Juho Sipiläisen (18) perillisten talot.

Vetäydymme takaisin Joutselän muistomerkin juurelle ja lähdemme Pietarin tietä rajalle päin. Tuossa vasemmalla on J Pekkolan (10) talo. Tie alkaa hiljalleen laskeutua mitä lähemmäksi rajaa saavumme.

Vasemmalla puolella ovat vielä A Tikan ja J Toikan (3) talot sekä oikealla entisen tullivartion talot. Jäppisessä oli taloja kaikkiaan kaksikymmentä yksi.

Menemme nyt lähemmäksi tullipuomia, kirjavaa riukua, jonka toisella puolen näkyvät Mainilan maisemat. Aina vuoteen 1918 asti tämä tie oli yksi maamme vilkkaimpia liikennereittejä, varsinkin ennen Pietarin radan valmistumista, mutta suuressa määrin vielä sen jälkeenkin. Mutta sitten runsaasti parikymmentä vuotta on riuku pysynyt alhaalla, kunnes se v. 1939 väkivalloin murrettiin järkyttävin seurauksin.

Rajan pinnassa

Rajan pinnassa -kirja seuraa talojen numeroinnissa ja asukkaiden esittelyssä Kivennapa kylästä kylään -kirjaa. Tässä osa Eeva Korjulan kirjoittamasta kyläesittelystä. Rajan pinnassa -kirjaa lienee vielä saatavilla. Taloesittelyyn on tähän otettu asukastiedot ja joidenkin talojen kohdalla enemmänkin tekstiä. Tarkempaa tietoa etsiessä kannattaa tutustua tuohon Rajan pinnassa -kyläkirjaan.


Jäppinen

Jäppinen on viimeinen kylä ennen rajaa Viipuri-Pietari maantien varressa. Joutselästä tullessa alkoi Jappisen kylä tienhaarasta, josta vasemmalle käännyttiin Tammiselällä ja oikealle Sornojan yli Terijoelle. Tienristeys oli suotuisa kauppapaikka, useitakin kauppiaita oli vuosikymmenten kuluessa harjoittanut siinä liiketoimintaa.

Kun nyt 2000-luvulla tulee tienristeykseen, löytää kauppatalon edelleen paikoillaan. Vuonna 1957, kivennapalaisten ensimmäisellä kotiseuturetkellä, talo on kuvattu autiossa maisemassa, nyt taloa ympäröi aita ja puutarha. Hyvin sen tunnistaa edelleen. Muita taloja ei kylässä ole säilynytkään, eikä uusiakaan ole juuri rakennettu, se on jokseenkin autio. Aikanaan kylän talot olivat nauhamaisesti kolmen tien varrella. Useaan kertaan vilahtelivat asukasluettelossa nimet Savolainen, Iloinen, Tikka ja Hänninen.

Kun tämän päivän matkaaja jatkaa kohti vanhaa rajaa, on jonkun matkan päässä Kuokkalan tien risteys, johon 1931 pystytettiin Joutselän taistelun muistomerkki. Siitä ei ole kiveäkään jäljellä ja paikkakin on osittain tien alla. Laaja avoin syvennys, jossa paljastustilaisuuden juhlayleisö istui, on täytetty. Mielessään voi kuvitella talot tienristeyksen ympärille ja vilkkaan liikenteen. (Joutselän taistelun muistomerkin sijaintipaikka) Muistomerkki on ollut aikansa turistikohde.

Muistomerkiltä 30-luvun matkailijat ovat jatkaneet tienvarren maalaistalojen ja rajavartioston rakennusten ohi Rajajoelle saakka, jossa nähtävyytenä oli 1918 katkaistu, vanhan Venäjäntien silta. Keisarivallan aikana oli sillan vieressä tulli, jonka kautta Joutselän isännät kulkivat mennessään Pietariin kauppareissuille. Kirjava riuku nousi, kun tullimies oli kuorman tarkastanut.


Lähteet:

  • Paavo Kiuru Kivennapa 1952
  • Rajan pinnassa Kivennavan kylät 2008


Muut kylät Jäppisen pääsivu Jäppisen talot 1939 Joutselkä